AURANMAA. Aurajokeen on levinnyt vieraslaji nimeltä keltalammikki (Nymphoides peltata), joka vaikeuttaa vesistön virkistyskäyttöä. Keltalammikin leviämisen ehkäisemiseksi on tärkeää, että joen varren asukkaat tunnistavat kasvin ja ilmoittavat havainnoistaan eteenpäin.
– Toivomme, että ihmiset tunnistavat kasvin ja ilmoittavat, jos sitä löytyy Vääntelän kosken yläpuolelta Aurajoesta. Kaikki havainnot keltalammikista voi ilmoittaa vieraslajiportaaliin osoitteessa www.vieraslajit.fi. Jokainen ilmoitus auttaa viranomaisia ja suojelutoimijoita kohdentamaan torjuntatyötä oikeisiin paikkoihin oikeaan aikaan, Aurajokisäätiön toiminnanjohtaja Eelin Hoffström-Cagiran toteaa.
Keltalammikki on kelluva, lummetta muistuttava vesikasvi, joka muodostaa tiheitä, laajoja kasvustoja veden pinnalle. Sen nopea leviäminen vaikeuttaa vesistöjen hoitoa ja voi aiheuttaa happikatoa, erityisesti talvisin, kun hajoavat kasvinosat kuluttavat veden happea.
Kasvin leviämistä voi estää, kun kasvuston läpi ei aja veneellä eikä melo. Myös uimista ja kalastamista vedessä, jossa esiintyy keltalammikkia, on vältettävä. Samoin kasvin siirtäminen vesistöstä toiseen on kiellettyä.
– Aurajoki virtaa, mikä tekee keltalammikin torjunnasta erityisen haastavaa. Irtonaiset kasvin osat leviävät helposti alavirtaan, ja siksi on tärkeää, että vesistön käyttäjät toimivat vastuullisesti, Hoffström-Cagiran sanoo.
Ilmoita havainnoista eteenpäin
Toiminnanjohtajan mukaan eniten keltalammikkia on havaittu Liedossa, Vääntelän koskessa ja Vanhalinnan kohdalla, jossa ensimmäiset keltalammikkihavainnot tehtiin jo 10 vuotta sitten.
– Kasvi leviää myös tuulten mukana. Se viihtyy vesistöissä, joissa veden syvyys on alle kolme metriä, siksi olisi tärkeää estää kasvia leviämästä Liedosta ylemmäs Aurajokeen, jossa joki on kapeampi ja matalampi, jolloin kasvi voisi helposti tukkia koko vesiväylän.
Keltalammikkia ei ole vielä luokiteltu kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi, mutta silti sen torjuntatoimet on aloitettava ajoissa.
Aurajokisäätiö kartoittaa parhaillaan esiintymiä, tekee koeluontoisia torjuntatoimia ja seuraa kasvin leviämistä yhteistyössä viranomaisten kanssa. Tilanne on vielä hallittavissa: Suomessa esiintymiä on toistaiseksi tiedossa vain muutama, suurin Aurajoessa ja kaikki Varsinais-Suomessa.
– Ruotsissa sama kasvi, sjögull, on päässyt leviämään hallitsemattomasti, ja sen torjuntaan joudutaan käyttämään jo miljoonia euroja. Meillä on vielä mahdollisuus välttää vastaava kansallinen ongelma, Eelin Hoffström-Cagiran muistuttaa.
—-
Näin tunnistat keltalammikin
-Lehdet ovat pyöreitä tai munuaisenmuotoisia, halkaisijaltaan noin 5–15 cm.
-Lehden tyvessä näkyy selvä V-muotoinen lovi.
-Kukat ovat kirkkaankeltaisia, viisilohkoisia ja halkaisijaltaan noin 3–5 cm.
-Kukinta-aika on heinä–elokuu.