KOSKI. Koskella sijaitsevan Asunto Oy Säästörivin hallituksen puheenjohtaja Tapani Yli-Mattila on pettynyt tapaan, jolla puita hänen omassa taloyhtiössään kohdellaan. Puut kasvavat täyteen mittaansa muutaman vuosikymmenen ajan, joten ihan heppoisin perustein niitä ei tulisi kaataa.
– Minusta on ollut ärsyttävää seurata sitä, että hyvin kasvavia terveitä puita on kaadettu vain, koska niistä ei ole pidetty, niistä tulee roskaa autojen päälle ja ränneihin, ne haittaavat lumen luontia nurmikolle ja koska autoille tarvitaan lisää tilaa. Uuden vastaavan puun kasvattamiseen menee vuosikymmeniä eikä uusia vastaavia puita edes ole istutettu, Yli-Mattila pohtii.
Hän muutti Museokaaren rivitaloyhtiöön yli 30 vuotta sitten. Yhtenä kannustimena asunnon hankkimiseen yhtiöstä oli juuri pihamaan puiden suuri määrä. Viimeisten 10 vuoden aikana taloyhtiön tontilta on silti Yli-Mattilan laskujen mukaan kaadettu kahdeksan koivua, kuusi pihlajaa, yksi omenapuu ylipitkän terassin tieltä ja yksi kaksihaarainen puistolehmus.
Kaikki taloyhtiön tontilta vuosien varrella kaadetut puut on Yli-Mattilan mukaan todettu kaadon jälkeen täysin terveiksi, niissä ei ole ollut lahoa. Pihlajia ja lehmusta olisi voitu leikata pienemmiksi tai antaa kasvaa uudestaan kannosta, mutta näin ei toimittu ennen kuin Yli-Mattila ehdotti tätä puistolehmuksen kannon kohdalla.
– Tuntuu, että nykyisin halutaan pihalle vain nurmikkoa, terassit ja lisätilaa autoille. Minusta tässä ei ole kyse vain yhden taloyhtiön asiasta vaan kokonaisuudesta. Ilman puita on vähemmän biodiversiteettiä, Turun yliopiston molekulaarisen kasvibiologian osaston dosenttina työskentelevä mies toteaa.
Huono-onninen metsälehmus
Erityisen tympääntynyt Tapani Yli-Mattila on siihen, että taloyhtiön asukkaat haluavat nyt kaataa hänen 1990-luvulla hankkimansa ja istuttamansa kaksi puuta siksi, että kokevat ne turvallisuusriskiksi, vaikka ne suojaavat taloa sateelta, tuulelta ja auringolta ja ovat viimeiset puut B-talon ympärillä.
Rivitaloyhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan kun osakas hallitsee vain asuntoa, tonttimaasta vastaa taloyhtiö – joten enemmistön halutessa puiden kaatoa on yksittäinen osakas voimaton estämään asiaa.
– Olen istuttanut rivitaloasuntoni takapihalle metsälehmuksen ja verivaahteran, joista nyt pyritään pääsemään eroon. Jos puut ovat liian suuria, niitä voidaan leikata arboristien antamien ohjeiden mukaisesti, mutta en voi hyväksyä järjetöntä jatkuvaa terveiden puiden hävittämistä lyhytnäköisten, epämääräisten ulkonäkösyiden vuoksi.
Yli-Mattilan mukaan taloyhtiön muut asukkaat kokevat, ettei hän hoida riittävästi puutarhaansa. Näkemys sai vauhtia sen jälkeen, kun pari vuotta sitten yksi metsälehmuksen kuivunut oksa irtosi myrskyssä ja tipahti naapurin takapihalle.
Tämän jälkeen viime syksynä paikalla kävi rakennustarkastaja ja Yli-Mattila sai kuulla tämän todenneen, että hänen puunsa ovat turvallisuusriski ja ne tulisi poistaa, jotta juuret eivät tunkeudu talon perustuksiin ja salaojiin.
– Ei siitä ole pelkoa. Salaojat on videokuvattu tänä vuonna ja kuvista näkyy, ettei puiden juurista ole haittaa tällä puolella taloa, eivätkä puun oksatkaan ulotu talon katolle asti, Yli-Mattila puolustautuu.
Hän toivoi, että kunta olisi edellyttänyt puiden kaadolta maisematyölupaa, jolloin kaatoa olisi jouduttu tarkastelemaan myös taloyhtiössä uudelleen.
Maisematyöluvan tarpeen määrää rakennusvalvontaviranomainen
Kosken kunnan tekninen johtaja Mikko Salmi kertoo, ettei kunta kuitenkaan tule edellyttämään maisematyöluvan hakemista Tapani Yli-Mattilan takapihalla kasvavien puiden kaatamiseen, joten kunta ei ole kyseisessä tapauksessa osallisena asiassa.
– Sain aikoinaan yhteydenoton Yli-Mattilan taloyhtiön isännöitsijältä, joka tiedusteli, tarvitaanko puun kaatamiseen tontilta kunnalta lupaa. Yhteydenotossa annetun selostuksen, kuvien ja asiantuntijalausunnon pohjalta ilmoitin, että selostuksen pohjalta tehdyn arvioinnin mukaan tässä tapauksessa lupaa ei tarvita.
Rakentamislain mukaan rakennusvalvontaviranomainen määrittää, milloin puiden kaatamiseen tarvitaan maisematyölupaa ja milloin ei. Koskella, kuten monissa muissakin kunnissa, asian määrittelemisen apuna käytetään kuntaliiton ohjeistusta.
Lupa tarvitaan, jos kaadetaan kerralla yli viisi puuta tai jos kyseessä on puistoalue, jossa yhdenkin puun kaadolla on selvää maisemallista merkitystä. Kokonaisarviointia tarvitaan joka tapauksessa.
– Henkilökohtainen näkemykseni on, että puun voisi siirtää johonkin toisaalle, jossa se saisi jatkaa kasvuaan. Mielipiteitä puista on monen näköisiä, Salmi toteaa.
—-
Luvan tarve on määrätty maankäyttö- ja rakennuslaissa
Rakennusvalvontaviranomainen vastaa puiden kaatoluvista kaava-alueilla. Aina ei lupien antaminenkaan ole kovin helppoa.
Esimerkistä käy tuore tapaus, jossa Kosken kuntaan saapui maisematyölupahakemus. Se koski yhden puun kaatoa yksityiseltä tontilta.
Rakennuslautakunta käsitteli lupa-asiaa. Asian esittelytekstissä tekninen johtaja Mikko Salmi totesi kaatoluvan aiheelliseksi, koska puu aiheutti vaurioitumisriskiä asuinrakennuksen vesikatteelle ja perustuksille.
Vajaata viikkoa myöhemmin kuntaan saapui kunnan ympäristönsuojelutarkastajan oikaisuvaatimus, jossa vaadittiin myönnettyä kaatolupaa kumottavaksi, koska alkuperäisessä maisematyölupahakemuksessa ei mainittu syytä puun poistotarpeeseen.
Ympäristönsuojelutarkastaja oli tehnyt kiinteistöllä katselmuksen, jossa ilmeni, että halu poistaa puu perustui neulasten ja käpyjen poistosta koettuun vaivaan, eikä lehtien, neulasten ja käpyjen variseminen puusta riitä ympäristönsuojelutarkastajan mukaan perusteeksi maisematyöluvalle, koska niiden poisto katolta ja vesikouruista kuuluu kiinteistön normaaliin kunnossapitoon.
Ympäristönsuojelutarkastaja on rakennetun ympäristön puiden kunto- ja riskinarviointiin koulutettu ammattilainen (arboristi), eikä kyseinen puu hänen mukaansa aiheuttanut mitään ilmeistä vaurioitumisriskiä kiinteistöllä.0
Koska puu ei ole vaarallinen, ei riittäviä perusteita maisematyöluvan myöntämiselle – eli puun kaatamiselle – ole.
Tekninen johtaja kuitenkin muistuttaa, että maisematyölupa tulee myöntää, jos edellytykset sille ovat olemassa. MRL 140 § mukaan maisematyölupa on myönnettävä kaava-alueella, jollei toimenpide vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen taikka turmele kaupunki- tai maisemakuvaa.
Oikaisuvaatimusta käsitellessään rakennuslautakunta totesi, etteivät ympäristönsuojelutarkastajan oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet ole riittäviä maisematyöluvan kumoamiseen, joten lautakunta hylkäsi oikaisuvaatimuksen ja piti voimassa myöntämänsä maisematyölupapäätöksen.