Alun perin yhdistys perustettiin tukemaan muun muassa isännistään vapautuneita torppareita. Pienviljelijät eivät olleet kovin isoja tilallisia ja isommat investoinnit olivat liian kalliita. Pienviljelijäyhdistyksen kautta yhdessä hommatut työkoneet olivat merkittävässä osa tilojen arkea.
Nauriinkylvökone hankittiin osastolle jo toisena toimintavuonna. Myös neuvontatoiminta oli tärkeä asiantuntijuuden vahvistamiseksi. Alusta asti sosiaalisella yhteenkuuluvuudella oli merkittävä rooli pienviljelijäyhdistyksen toiminnassa. Jostain syystä perustamiskirjassa ei puhuta Laurilan pienviljelijäyhdistyksestä, vaan pienviljelijäin osastosta. Nimi on pysynyt osastona sata vuotta.
Tanssit alkuun 1952
Tanssien järjestäminen aloitettiin vuonna 1952. Tanssit nousivatkin nopeasti suosioon.
–Tästä osasto sai itselleen huomattavasti enemmän tuloja. Se mahdollisti muun muassa leikkuupuimurin hankkimisen osastolle, kertoo Laurilan pienviljelijöiden puheenjohtaja Juha Toivonen .
Viljelijöiden määrä on vähentynyt huimasti, mutta yhdistystoiminta on jatkunut.
Pienviljelijöiden osaston noin 200 jäsenestä päätoimisten maanviljelijöiden osuus on laskettavissa pian jo yhden käden sormissa. Osa-aikaisia viljelijöitä on kuitenkin enemmän.
–Kyllähän toiminta on muuttunut huomattavasti. Konkreettisesta työtä helpottavasta koneavusta ja neuvonnasta on siirrytty sosiaalisen yhteenkuuluvuuden merkittävyyteen.
Tapaamme toisiamme ja vietämme aikaa yhdessä. Tällä tavalla viljelijät tukevat toisiaan edelleen, Toivonen selventää. Konevuokraustakaan ei ole täysin unohdettu.
–Kyllähän meillä on vielä jotain koneita. Klapikone on esimerkiksi kovin suosittu, Toivonen kertoo.
Tansseja kesäkaudella
Tanssien järjestäminen on kuitenkin Laurilan pienviljelijäin osaston toiminnan ydintä. Tansseja järjestetään toukokuun alusta syyskuun loppuun lauantaisin ja heinäkuussa myös sunnuntaisin. Tanssipuolen järjestelyistä vastaa monta henkilöä, mutta Ilpo Aalto on tunkenut lusikkansa syvimmälle tanssisoppaan. Aalto on paikalla kaikissa tansseissa, vaikka ei edes itse tanssi.
–Imen itseeni positiivista voimaa, joka tansseissa on läsnä. Täällä on hyvä tunnelma ja se tarttuu, Aalto analysoi.
Tanssien järjestäminen ei ole pieni homma. Luvat täytyy olla kunnossa ja lava tulee tietenkin olla asiallisessa kunnossa.
–Tällä hetkellä buukataan bändejä jo jopa kesälle 2027. Tässä täytyy olla hyvin hereillä, että saadaan vetonaulabändejä, kuten vaikka Komiat, joka veti Laurilaan 800 tanssijaa. Nythän Komiat ovat tulossa tänne uudestaan ja odotamme suurta väkimäärää paikalle, Aalto kertoo innokkaana.
Satavuotisjuhlia vietetään myös musiikin merkeissä. – Laurilan sävelet – sata vuotta maaseutua ja musiikkia- konserttia varten teimme pienen historiikin, jossa käydään läpi sataa vuotta melkein vuosikymmen vuosikymmeneltä. Seppo Hovi juontaa hieman taustoja kappaleille ja historialle. Hovin lisäksi meillä esiintyy sopraano Mari Palo ja saksofonisti-lauluja Hannu Lehtonen, paljastaa Toivonen.
Tuomas Honkasalo