Rakentaminen työnä ja harrastuksena

0

Lietolaisella rakennustyömaalla kävelee vastaan rauhallisen oloinen mies, puristaa kättä napakasti ja katsoo uteliaasti silmiin. Vesa Rantasesta syntyy vaikutelma, että siinä on mies oikealla alalla.

Vesa Rantasen käteen sopii muukin työkalu kuin puhelin, vaikka suurin osa ajasta työnjohdollisissa hommissa kuluukin. TYökaverina Joona Paija.

On ollut jo pitkään. 45-vuotias Rantanen otti ensiaskeleensa rakennustyömailla jo pienenä poikana. Isä oli saman alan miehiä. Omaa työuraa ei tarvinnut pitkään miettiä.
– Alusta saakka oli selvää, että rakentaminen on mun juttu. Tässä saa aikaan jotakin konkreettista, syntyy näkyvä ja pysyvä jälki työstä, Rantanen summaa.
Miehellä on takanaan yli kaksikymmentä vuotta yrittäjänä. Armeijan jälkeen tie vei neljäksi vuodeksi Saksaan. Se oli hyvä koulu elämään ja yrittämiseen.
– Yrittäjyys alkoi 19-vuotiaana, mutta ei se silloin hirvittänyt. Olen vähän sellainen, että teen ensin ja mietin vasta sitten. Aika Saksassa kasvatti, moni asia tuli opittua kantapään kautta, Rantanen sanoo.
– Nykyään on ehkä vähän enemmän  järkeä päässä. Jälkeenpäin ajatellen sopiva ikä ulkomaille lähtöön olisi ollut siinä kolmenkympin korvilla.

 

Nykyisin Rantanen omistaa Turun Teollisuuden Rakentajat -nimisen yrityksen yhdessä Jari Rastaan kanssa. Yrityksellä on viitisentoista omaa työntekijää ja saman verran tekijöitä yrittäjäsuhteessa.
– Hyviä työntekijöitä on rakennusalallakin nykyään aika vaikea löytää. Verkoston toimivuus on siksikin niin tärkeää, sanoo väkeensä ja yhteistyökumppaneihinsa tyytyväinen Rantanen.
Osa rekrytointiongelmista johtuu hänen mukaansa siitä, että rakentaminen on tehty liian vaikeaksi. Tarvitaan monenlaisia kortteja ja pätevyyksiä.
– Sipilä puhui norminpurkutalkoista, mutta eipä niitä ole rakennusalalla näkynyt, Rantanen sanoo.
Lisääntynyt byrokratia näkyy myös rakentamisen hinnassa. Rakentamisen laadun ongelmat johtuvat usein kovasta kiireestä. Urakat suunnitellaan liian tiiviiksi ja kilpailutusketjut ovat pitkiä.

 

Teollisuuden rakentajilla on parhaillaan tekeillä kaksi omaa kohdetta, Liedossa ja Uudessakaupungissa.
– Omissa kohteissa kokonaisuus on helpompi hallita, Rantanen sanoo.
Maltti on rakennustöissä valttia.
– Joustavuus on tärkeää, sillä tilanteet työmailla voivat muuttua äkistikin. Laaja-alaisuus on myös tärkeää. Hyvä työntekijä havainnoi koko työmaata eikä vain omaa tonttiaan ja pystyy tekemään monenlaista.
Ala on edelleen hyvin miehinen. Naisia on lähinnä sähkö- ja maalauspuolen hommissa.
– Naisia voisi olla rakennuksilla nykyistä enemmänkin töissä, Rantanen toivoo.
Suurin osa Vesa Rantasen työpäivästä kuluu nykyisin töitä koordinoidessa.
– Olen työnjohtaja, mutta tarvittaessa pystyn tekemään myös monenlaisia käytännön töitä. Huomaan, että välillä hyppään liiankin innokkaasti käytännön hommiin, vaikka pitäisi keskittyä työmaan organisointiin, Rantanen miettii.

 

Vesa Rantanen on kantavia voimia Loukonkulman Lukon monitoimihallin rakennusprojektissa. Halli rakentuu Pöytyälle.

Monitoimihalli talkoilla

Jos rakennusalan yrittäjän päivästä meneekin suuri osa puhelimessa eikä vasaran varressa, harrastuksissa tilanne on toinen.
Vesa Rantanen on kantavia voimia Loukonkulman Lukon monitoimihallin rakennusprojektissa. Lukko rakentaa Pöytyän Loukonkulmalle talkoovoimin pinta-alaltaan 600 neliön kokoista monitoimihallia. Lisäksi rakennukseen tulee 160 neliötä aula- ja muita tiloja.
Hallin suunnittelu aloitettiin vuosi sitten. Leader-rahoilla tuettua hanketta päästiin rakentamaan tämän vuoden keväällä, loppuvuonna pitäisi olla valmista.

Alun perin uudessa hallissa piti juhlia 100-vuotiasta Suomea, mutta joulukuun alku voi olla vähän turhan lähellä.
– Lukontalolla pääsen tekemään enemmän käytännön hommia eikä tarvitse säätää puhelimessa, Rantanen kertoo harrastuksestaan.
Se, että mies lähti mukaan projektiin johtui osaksi siitäkin, että aikaisemmin paljon aikaa vienyt junioreiden valmennus on nyt muiden harteilla.
– Koskaan ei taida olla niin kiire, etteikö ehtisi lupautumaan johonkin projektiin. Sitä paitsi halli on tärkeä ja tarpeellinen, sillä Pöytyän nykyiset liikuntatilat eivät riitä kattamaan tarvetta.
Uuden hallin avulla saadaan lisää liikuntamahdollisuuksia lapsille ja nuorille, Rantanen muistuttaa.