Metsäkoneenasentajat kiven alla – pöytyäläinen yrittäjä Petri Kula kärsii osaajapulasta

0
Kuuden hengen yrityksessä yrittäjän päivään kuuluu monenlaista. Petri Kula vaihteeksi varastossa. Kuvat: Asko Virtanen.

Lähin koulutuspaikka on 200 kilometrin päässä Varsinais-Suomesta.

Konehuolto P.Kulan hallissa Pöytyällä ahertaa kuusi miestä metsäkoneiden kimpussa. Yksi heistä on yrittäjä Petri Kula, jonka mielestä Varsinais-Suomen koulutustarjonnassa on paha puute.
– Lähin paikka, missä voi opiskella metsäkoneenasentajaksi, on Jämsänkoskella ja sinne on 200 kilometriä matkaa. On ymmärrettävää, ettei moni nuori lähde mielellään niin kauas opiskelemaan, vaikka työ metsäkoneiden huolto- ja korjaushommissa kiinnostaisikin, Kula sanoo.
Kula haki vuosi sitten kesällä uusia asentajia, mutta sai vain neljä hakemusta. Ala on harvinainen ja hyvillä tekijöillä on jo töitä.

YRITYS ON ratkaissut osaajapulaa muun muassa kouluttamalla itse.
– Meidän viidestä työntekijästä kahdella on metsäkoneasentajan tutkinto Jämsänkoskelta. Kolmella muulla on autoasentajatutkinto ja olemme itse perehdyttäneet heidät metsäkoneisiin, Kula sanoo.
Autoasentaja tietää jo valmiiksi, mitä eroa on jakoavaimella ja ruuvimeisselillä ja osaa lukea sähkökaavioitakin. Sen sijaan metsäkoneissa hyvin tärkeä hydrauliikka ja monta muutakin asiaa pitää opetella. Myös tietotekniikkaa on metsäkoneissa paljon. Koneissa on käytännössä täysiverinen tietokone ohjaamassa toimintoja.
– Paljon riippuu kaverista, mutta vie vuodesta kolmeen, ennen kuin autoasentajasta on tullut metsäkoneenasentaja. Käytännössä homma tapahtuu niin, että opissa oleva kaveri laitetaan kokeneemman kaveriksi, Kula kertoo.

 

Ville Järvinen työskentelee metsäkoneasentajana Pöytyällä. Alan osaajia on maakunnassa liian vähän.

 

Metsäkoneessa voi olla yhteensä jopa 500 litraa öljyä. Likaa pelkääville niiden huoltohommat eivät sovi.

 

Väinö Vesikolla on pohjalla autoalan koulutus. Metsäkoneiden pariin hänet on opastettu työpaikalla.

 

KONEHUOLTO P. Kula on Ponssen sopimushuolto. Joskus on kokeiltu myös uusien ihmisten perehdyttämistä niin, että he ovat olleet muutaman viikon Ponssen tehtaalla kasaamassa koneita. Koneen kokoaminen on kuitenkin eri asia kuin sen huoltaminen ja korjaaminen, eikä linjalla pääse tekemään kuin yhtä asiaa kerrallaan.

Ponsse on Varsinais-Suomen metsäkonemarkkinoilla selkeä markkinajohtaja. Yksi syy sen aseman vahvistumiseen on varmasti se, että huoltopalvelut ovat lähellä.
– Kolmiossa Turku-Rauma-Tampere Ponssella on kolme huoltoa. Meidän asiakkaamme ovat noin 100 kilometrin säteellä. Huollon läheisyys on tärkeä asia metsäkoneyrittäjille. Metsäyhtiöiden aikataulut ovat tiukkoja ja kun yhden tai muutaman koneen yrittäjän laite kaipaa korjausta asian pitäisi hoitua saman tien, Kula kertoo ja laskee, että heidän hoitamallaan alueella työskentelee satakunta Ponssen metsäkonetta. Muita on sen verran vähemmän, että kokonaismäärä jäänee reilusti alle kahdensadan.

Kovin montaa kymmentä metsäkoneasentajaa ei Varsinais-Suomessa työskentele, mutta se ei harvinaisen alan yrittäjää lohduta. Kun pitäisi saada henkilö hommiin, ei sillä ole väliä kuinka paljon heitä muualla työskentelee.

 

LUE KOKO JUTTU Rekryexpo-liitteestä.

Lehden digiversiossa on enemmän juttuja kuin printtiversiossa. Tässä aiheita, jotka löydät vain Rekryexpon digiversiosta:

  • Palkkatuki toimii yrityksissä huomattavasti paremmin kuin julkisella sektorilla
  • Bottikuiskaajat opettavat tekoälyä työttömyysturva-asioissa
  • Somerolainen Laukamo: Maailman meno koskettaa kotimaan yrityksiä
  • Tietoturva, verkkoturva, kyberturva
  • Turkulainen ohjelmistotalo: Jalat maassa, tuote pilvessä

 

Rekryexpo-tapahtuma Turun messukeskuksessa 20.11.2019 kello 10–17.