KOSKI, MARTTILA. Kulunut ensimmäinen vuosi on sujunut Martinkosken seurakunnassa myönteisessä hengessä.
–Yllättävänkin hyvin on mennyt, vaikka aina tällaisissa yhdistymisissä on aluksi sekasortoa, seurakuntasihteeri Päivi Pakkanen sanoo ja arvioi yhdistymiseen liittyneen kipuilun ajoittuneen yhdistymistä edeltävään aikaan.
–Asioita saatiin eri työaloilla sovittua jo yhdistymistä edeltävänä syksynä, ja työntekijät ovat ottaneet yhdistymisen hyvin.
Myös lastenohjaaja Kati Koskivainion mukaan yhteiselon ensimmäinen vuosi on mennyt hyvin.
–Omassa työssäni ei ole ollut ongelmia, mutta työt ovat lisääntyneet ja työaikaa on tullut lisää, osa-aikaisena Marttilan seurakunnassa työskennellyt Koskivainio kertoo.
Seurakuntasihteerin korviin on kantautunut melko vähän mitään negatiivista, vaikka ihmettelyä uusista käytännöistä onkin tullut.
–Mikään ei ole heti valmista. Toimintakulttuuria vielä haetaan, Pakkanen huomauttaa ja kirkkoherra Tapio Hietalahti komppaa, että valmista ei tule vielä pitkään aikaan.
Hietalahden mukaan työtä vanhojen hyvien käytäntöjen yhteensovittamisessa riittää. Hän toteaa kalenteritekniseksi asiaksi, miten sovittaa perinteiset, samaan aikaan olleet toimintamuodot yhteen. Hietalalahden mukaan totuttuja toimintamuotoja on kuitenkin onnistuttu melko hyvin jatkamaan entiseen tapaan.
–Palvelutalojen tapahtumien tarpeeseen emme ole pystyneet vastaamaan, Hietalahti harmittelee.
Koskelainen kirkkovaltuutettu Pirjo Laine nostaa esiin saman epäkohdan.
–Palvelukeskukseen toivotaan omaa kirkkoherraa pitämään kuukausihartaudet. Silmiinpistävintä yhdistymisessä on ollut, että kirkkoherra on tullut näkymättömäksi, Laine murehtii ja esittää toiveen, että vanhemman väen syntymäpäivätervehdyksissäkin palattaisiin entiseen käytäntöön, jossa yli 80-vuotiaita käytiin kotona tervehtimässä.
Hietalahti myöntää joutuneensa olemaan pois papin perustyöstä.
–Hallinnon työmäärä on lisääntynyt, hän perustelee ja toteaa, että tilanne täytyy vain hyväksyä.
Lue lisää 21.01.2020 Auranmaan Viikkolehdestä.