PÖYTYÄ/Heikinsuo. Sauna on suomalaisille miltei pyhä asia. Vanhoja saunoja vaalitaan, sillä niissä on kuulemma paljon paremmat löylyt kuin uusissa liian tiiviissä saunoissa. Mutta edelleenkin uusia saunoja osataan rakentaa vanhoilla kikoilla. Yksi tällainen saunaparatiisi löytyy Pöytyän Heikinsuolta.
Pentti Järvinen työskenteli aikanaan Kyrön sahalla, jossa kaikista isoimmat tukit tai niiden paksut alaosat piti jättää pois sahauslinjastolta, sillä ne eivät mahtuneet sinne. Kun niitä oli vuosien varrella kertynyt jonkin verran, kysyi Järvinen niitä itselleen. Niistä alkoi hänen mielessään kehittyä savusauna, joka näki sitten hieman nokisen päivänvalon vuonna 2018.
–En minä mitään piirustuksia tästä tehnyt. Sitä pähkäilee näitä asioita aina mielessään muutaman päivän ja sitten on yksi työvaihe valmis työstettäväksi, Järvinen pohtii.
Halkaisijaltaan jopa 60 senttimetriä paksut hirret Järvinen kolosi valmiiksi ja kasasi päällekkäin vanhan traktorikuomansa, Kormikin, kanssa. McCormickilla nostettiin hirret eikä hommaan muita tekijöitä tarvittu. Muutama puutappi laitettiin väliin.
–Kyllä tämä on ollut ihan minun oma projektini, kaikenlaisia rakennusprojekteja toteuttanut Järvinen tunnustaa.
Ison kastelulammen reunalla sijaitsi jo entuudestaankin sauna, tosin se ei ole savusauna, ja siinä on tupaa lastenlapsillekin tulla yöksi.
Saunankiuas perinnetiilistä
Järvisen isä poltti aikanaan itse tiiliä miilussa. Kun perikunta purki vanhaa taloa, otti Järvinen vanhat tiilet talteen. Hän teki hyvin palvelleille tiilille palveluksen ja muurasi ne kunniapaikalle, savusaunan kiukaaksi.
–Kyllä nämä varmaan 70 vuotta vanhat tiilet ovat. Muistan itse pikkupoikana katselleeni sitä polttamista. Miilua poltettiin monta päivää ihan punaisena. Laitoin tähän myös äitini vanhan uuninluukun, Järvinen esittelee perinnekiuastaan.
Savusaunat tuppaavat silloin tällöin aina palamaan.
–Jollei savusaunassa ole tarpeeksi happea, niin savukaasut voivat syttyä palamaan, kun ne nousevat ylös kiukaasta. Minulla ei tässä sellaista ongelmaa ole, kun olen huomioinut hapensaannin. Usein lämmitettäessä pidetään ovea auki, mutta tässä on lattian alla tuollaiset aukot, josta ilmaa tulee riittävästi, Järvinen selventää.
–Minä pidän myös tätä ylempää uuninluukkua auki, jotta happi kulkee tuleen hyvin.
Savusaunan lämmityksen on oppinut hieman kantapään kautta.
–Alkuun lämmitin saunaa aivan liikaa eikä siellä löylyssä oikein pystynyt olemaan. Sitten sitä oppi pikku hiljaa paremmaksi lämmittäjäksi, Järvinen kertoo.
Hän on suunnitellut kiukaan päälle laskettavan kannen, jonka hän laittaa lopuksi kiukaan päälle, jotta myös ylemmistä kivistä palaa hiilloksen ansiosta noki pois.
Järvisellä on tapana laittaa suvun WhatsApp-ryhmään viestiä, kun savusauna alkaa lämpenemään.
–Ei täällä ihan yksin joudu juurikaan saunomaan. Kyllä tänne joku lapsista tai lapsenlapsista aina lähtee tulemaan, Järvinen myhäilee.
Saunan lauteilla alkaa sitten muotoutua seuraava rakennusprojekti.
–Minä aina pyydän jotain ja sitten Pentti alkaa sitä jossain kohtaa tehdä, naurahtaa Järvisen vaimo Kaija.
Savusaunan viereen taitaa syntyä seuraavaksi grillikatos. Tai näin on ainakin pyydetty.