Luomuvadelma on harvoin tarjolla oleva herkku

0
Luomuvadelma on uusi tuote Nummilat Agri Oy:lle. Ulla Nummila kertoo vadelman olevan vaikea viljeltävä. Petra ja Ossi Nummilalle vadelmat maistuvat.

MARTTILA. Juha ja Ulla Nummila ovat kumpikin maatalon kasvatteja, mutta oman tilan pidon he aloittivat vuokraviljelyllä. Ensin löytyi koti Juhan kotipitäjältä Marttilasta, myöhemmin he ostivat myös taloon kuuluneet pellot. Pariskunnan perustama Nummilat Agri Oy on keskittynyt luomuherneen ja -kauran siementuotantoon.

Nummiloille luomuviljely oli luonnollinen valinta, sillä he näkevät sen ympäristön ja ihmisen kannalta hyväksi. Pari vuotta sitten tilan tuotantoon tuli mukaan luomuvadelma.

–Luomuvadelmaa ei oikein ole tarjolla, mutta se on kuitenkin herkku, jota halusimme tarjota, Ulla Nummila kertoo.

Vadelman tuotanto on tarkoitus pitää tilalla pienimuotoisena itsepoimintana. Viime vuonna saatiin ensimmäinen sato ja tänä vuonna toiminta on päässyt kunnolla käyntiin.

Itse poimimalla varmistaa laadun

Vadelma-aika on juuri nyt parhaimmillaan ja luvassa on hyvä sato. Nummila arvioi satokauden jatkuvan keleistä riippuen ainakin noin viikon. Poimijoitakin on Nummilan mukaan riittänyt mukavasti. Markkinoinnissa sosiaalinen media ja puskaradio ovat toimineet hyvin.

–Kun joku on käynyt täällä poimimassa, heti soittaa joku hänen kaverinsa, että voiko tulla poimimaan, Nummila myhäilee.

Nummilan mukaan itsepoiminta on kuluttajille hyvä tapa varmistaa, että marjan laatu on juuri sitä, mitä itse haluaa.

–Työasentokin on mukavampi mansikkaan verrattuna, kun voi seisoa. Parissa tunnissa saa hyvän määrän marjoja poimittua.

Nummila toivottaa perheet tervetulleeksi poimimaan marjoja ja lupaa, että pienet poimijat saavat popsia marjoja suoraan puskista.

–Parhaimmillaanhan marjat ovat suoraan puskasta syötynä.

Kutsu ei koske peuraperheitä. Sen lisäksi, että peurat ahmivat marjat, ne sotkevat ja tärvelevät kasvustoja. Nummilat ovatkin ratkaisseet asian aurinkopaneelilla toimivalla sähköpaimenella. Aidan sisäpuolella kasvavat nyt myös tilan mansikat, joista toivotaan satoa ensi vuonna.

Pölytyspalvelu apurina

Peurojen lisäksi vadelmia väijyvät naakat. Kaikkinensa vadelma on Nummilan mukaan vaikea viljeltävä, vaikka ei edes olisi luomuviljelijä. Vadelma muun muassa vaatii leikkaamista ja kastelua sekä on altis säätilan oikuille. Sadon saamiseksi tarvitaan myös apureita.

–Meillä on pölytyspalveluna kahdeksan mehiläispesää pellon laidalla, Nummila kertoo.

Pölyttäjät toimivat apureina harmaahomeen luonnonmukaisessa torjunnassakin. Pesältä pellolle kulkiessaan mehiläiset kuljettavat pesän reunalle laitettua biologista kasvinsuojeluainetta vadelmakasvustoille.

Mansikkaan ja mustikkaan verrattuna vadelmaa päätyy ehkä vähemmän ihmisten talvisäilöihin. Nummila arvelee tämän johtuvan ennemmin tarjonnasta kuin marjasta itsestään.

–Moni tekee vadelmasta hilloa, sillä se säilyy hyvin, hän tietää ja toteaa pienenkin määrän vadelmaa antavan paljon makua.