AURAJOKI. Aurajoen ruovikoituminen varsinkin joen yläjuoksulla aiheuttaa huolta. Aurassa joki on jo leveämpi ja ruokoa vähemmän.
–Tästä lähti vielä jokunen vuosi sitten Aurajoki-melonta, mutta nyt joki on pahasti ruovikoitunut. Tilanne on samantapainen muuallakin Riihikosken seutuvilla, mikä on aiheuttanut ihmisissä huolta, kertovat Tuula Lehtonen ja Toivo Miinalainen Riihikosken maisemapolun kyltin äärellä ja Lankkisten sillalla.
Maisemapolku kiemurtelee pitkin jokivartta, mutta polulta näkyvä joki tuntuu vuosi vuodelta pienenevän.
Jokavuotinen ongelma
Lehtonen ja Miinalainen eivät ole ainoita, joita asia huolettaa.
–Joen tukkeutuminen on jokakesäinen ongelma, josta on säätiön hallituksessa puhuttu paljon, kertoo toiminnanjohtaja Sinikka Paulin Aurajoki-säätiöstä.
Säätiö on hakenut myös rahoitusta ruovikoiden niittämiseen, mutta toistaiseksi rahoitusta ei ole saatu.
Veden laatu on Aurajoessa parantunut, kun on perustettu suojavyöhykkeitä ja likavedet menevät nykyisin siirtoviemäriä pitkin Turkuun.
–Suojavyöhykkeitä on ihan hyvin joen varrella, vaikka enemmänkin saisi tietysti aina olla, Paulin kertoo.
Kanooteista apua
Se, mikä ruovikoitumista aiheuttaa, tuntuu olevan kohtuullisen monimutkainen asia.
–Hyvä kysymys, mikä ruovikoitumista aiheuttaa. Leudot talvet ja niistä aiheutuva heikko jäätilanne saattavat olla yksi syy. Sellaisenkin teorian olen kuullut, että piisamikannan romahtaminen edesauttaa ruovikoitumista. Silläkin on vaikutusta, kun jokea ei käytetä. Jos joella olisi vaikka päivittäin kanoottiliikennettä, ruovikoitumista ei pääsisi tapahtumaan, Paulin miettii.
–Ongelma on huomioitu ja keinoja sen ratkaisemiseksi mietitään yhdessä maanomistajien kanssa, hän tiivistää.
Saaristomeritutkimuksen apulaisprofessori Jari Hänninen kertoo, että ruovikoitumista aiheuttaa yleinen rehevöitymiskehitys.
Ruokojen poistaminen ei ole ihan yksinkertaista.
–Ruovikko on kloonikasvi ja tehokas lisääntymään. Ruovikko varaa tehokkaasti ravinteita juurakkoon ja siksi sitä pitää niittää useana vuonna peräkkäin kolmesta neljään kertaa kasvukauden aikana, jotta se pysyisi poissa, Hänninen kertoo.
Lisää laiduntajia
Lintuvesikoordinaattori Maria Yli-Renko Varsinais-Suomen Ely-keskuksesta kertoo, että leudot talvet luovat ruovikoille hyvät olosuhteet kasvaa ja kuivat kesät, jollainen edelliskesäkin oli, vähentävät virtaamaa.
–Yksi syy on sekin, ettei ole laiduntajia, jotka söisivät ruovikoita, Yli-Renko muistuttaa.
Maantieteen professori Risto Kalliola Turun yliopistosta sanoo, että ruovikoituminen on Varsinais-Suomen joissa yleinen ongelma ja syitäkin on monia.
–Aurajoki virtaa savialueella. Koska ei ole kunnon talvia, talvivirtaamat jokeen ovat lisääntyneet. Kunnon talvena savi on pinnalta jäässä ja savea kulkeutuu jokeen vähemmän, Kalliola sanoo.
Kalliola muistuttaa, että savimaalta tulisi valumaa, vaikka joen reunat kasvaisivat tiheää kuusikkoa, mutta silloin tietysti vähemmän kuin nyt.
Kuivat kesät ja vähäisempi virtaus parantavat ruovikoiden elinolosuhteita, sillä virtaamasta ruovikot eivät pidä.