KOSKI. Suomen tiet ovat tunnetusti huonossa kunnossa ja korjausvelkaa riittää.
–Tienpitoon tarvittaisiin 300 miljoonaa euroa lisää rahaa vuosittain, jotta oltaisiin edes lähellä oikeaa mittakaavaa, sanoo Suomen tieyhdistyksen toimitusjohtaja, koskelainen Nina Raitanen.
Suomen tieyhdistys muistuttaa tehtävältään Autoliittoa. Rahansa se saa jäsenmaksuista ja tapahtumien järjestämisestä, tärkein tehtävä on pitää meteliä sen edestä, että Suomen tiet saataisiin parempaan kuntoon.
Yhdistyksen historia on pitkä ja kunniakas.
–Meidät on perustettu 1917 ja perustamassa oli samoja senaattoreita kuin oli allekirjoittamassa itsenäisyysjulistustakin. Tiet on alusta saakka koettu Suomessa tärkeiksi, Raitanen kertoo.
Tuhansia jäseniä
Yhdistyksessä on noin 3400 jäsentä, niin yksityishenkilöitä, tiekuntia, järjestöjä kuin yrityksiäkin. Jäsenmäärä on kasvussa.
–Yksityistielain muutos vaikutti jäsenmäärän kasvuun. Nyt ensimmäinen valitusaste ei ole enää kunnan tielautakunta vaan käräjäoikeus ja se on näkynyt neuvonnan tarpeessa, Raitanen kertoo.
Tieasioissa neuvominen onkin yhdistyksen tärkeimpiä tehtäviä vaikuttamisen ohella.
Suomessa on yksityisteitä neljä kertaa enemmän kuin valtion teitä. Tienpidosta aiheutuu myös riitoja.
–Riidoissa on usein kysymys jostain ihan muusta kuin tienpidosta. Sekin vaikuttaa, että moni yksityistien osakas asuu nykyään kaupungissa. Sinänsä on hieno suomalainen kombo, että meillä on yksityistieverkko ja jokamiehenoikeus, Raitanen sanoo.
Jokainen suomalainen tarvitsee teitä, mutta silti ne ovat huonossa kunnossa. Miksi?
–Perusväylänpidossa poliitikkojen on hankala käydä leikkaamassa nauhoja ja juuri sinne pitäisi saada lisää rahaa. Varsinkin alempiasteinen tieverkko eli kolme- ja nelinumeroiset tiet ovat todella huonossa kunnossa, Raitanen sanoo.
Hän muistuttaa, että teiden päästäminen huonoon kuntoon tulee myös kalliiksi.
–Vaurioituneen tien korjaaminen on kallista. Jos korjausvelka laitettaisiin kuntoon, säästyisi rahaa tienpidosta.
Rata vaatii tien
Raitanen on katsonut huolestuneena valmisteilla olevaa 12–vuotissuunnitelmaa, joka lyö raamit kiinni pitkäksi aikaa.
–Painopiste on aika lailla radoissa. Tiet ja rautatiet muodostavat kuitenkin kokonaisuuden. Juuri tiet syöttävät liikennettä rataverkoille. Samaan aikaan halutaan suurempia kuormia teille ja lisää automaatiota, mikä vaatii nimenomaan hyväkuntoisia teitä, Raitanen muistuttaa.
Teknillisessä korkeakoulussa opiskellut ja päällysteistä väitellyt Raitanen muistuttaa, että tiessä on kyse paljosta muustakin kuin liikkumisesta.
–Teitä ajatellaan usein tekniikka edellä, mutta mielikuva Suomesta on se, mitä teiltä näkyy.
Matkalla Koskelta Helsinkiin päättäjien puheille ehtii nähdä tieverkon kokonaisuuden.
–Pääsee hyvin orientoitumaan työpäivään, kun matka alkaa soratiellä, jatkuu alempaa tieverkkoa pitkin suuremmalle tielle ja lopulta moottoritielle. Siinä näkee tienpidon koko kuvan, Raitanen sanoo.
FAKTA: Suomen Tieyhdistys ry
* Tie- ja liikennealan asiantuntija ja vaikuttaja.
* Perustettu vuonna 1917.
* Toiminnan tarkoituksena on lisätä tietoisuutta tie- ja liikennealan merkityksestä Suomen * kilpailukyvylle ja hyvinvoinnille.
* Yhdistys pyrkii varmistamaan alan rahoitus- ja osaamispääoman aktiivisella yhteistyöllä ja vaikuttamisella.
* Yksityistieasioiden johtava asiantuntija Suomessa.
* Järjestää useita alaa yhdistäviä tapahtumia.
* Toimitusjohtaja koskelainen Nina Raitanen.
Lähde: Suomen Tieyhdistys