Pöytyä maan viidenneksi vaarallisin peurakolarikunta

0
Tämä valkohäntäpeura koki karun kohtalon Marttilassa Kymppitiellä 6. lokakuuta sattuneessa kolarissa. Kuva: Simo Päivärinta
Pöytyän lisäksi varsinkin kymppitiellä on kolaroitu tänä syksynä. Tämä valkohäntäpeura koki karun kohtalon Marttilassa kymppitiellä 6. lokakuuta sattuneessa kolarissa. Kuva: Simo Päivärinta

AURANMAA. Varsinais-Suomi on hirvieläinkolareiden suhteen maan vaarallisin maakunta. Erityisen synkkä on tilanne Pöytyällä. Pöytyällä sattui viime vuonna 265 hirvieläinkolaria. Se on eniten maakunnassa ja enemmän kuin Oripäässä (76 kpl), Marttilassa (62 kpl), Koskella (73 kpl) ja Aurassa (36 kpl) yhteensä. Kolareita sattuu eniten yli 80km/h nopeuksissa ja kuolonkolarit tapahtuvat yli 100 km/h nopeuksissa.

Riistaonnettomuuksien määrä on kasvanut Suomessa viime vuosina, vaikka vakavimpia vahinkoja aiheuttavien hirvikolareiden määrä on tasaantunut. Yhä useammin törmäys tapahtuu pienen hirvieläimen kuten peuran kanssa.

Tilastokeskuksen mukaan Suomen teillä sattui vuonna 2019 kaikkiaan 13 433 riistaonnettomuutta. Kasvua edeltävästä vuodesta oli noin tuhat kappaletta. Hirvionnettomuuksien määrä on pysynyt viime vuodet noin kahdessatuhannessa, mutta valkohäntäpeurakolareita tilastoitiin viime vuonna 6 507 kappaletta ja metsäkauriskolareita 4 792.

–Onneksi henkilövahinkoja näissä kolareissa sattuu harvakseltaan. Todennäköisemmin täälläpäin törmätään peuraan ja ne ovat sen verran pieniä hirviin verrattuna, että tilanteesta selvitään useimmiten peltivaurioilla, LähiTapiola Varsinais-Suomen korvauspäällikkö Markus Heiskanen kertoo.

Ilmoitus hätäkeskukseen

Vaikka henkilövahinkoja ei syntyisikään, peura- ja hirvikolareista pitää aina ilmoittaa hätäkeskukseen.

–Jos kolariin joutuu, pitää aina muistaa soittaa hätänumeroon 112 ja kertoa asiasta. Silloin paikalle saadaan hälytettyä tarvittaessa myös paikallinen riistanhoitoyhdistys, joka etsii loukkaantuneen eläimen eikä se jää metsään kärsimään, Heiskanen muistuttaa.

Pitkään jatkunut hirvieläinkannan kasvu on näkynyt lisääntyneinä vaaratilanteina liikenteessä. Luonnonvarakeskus arvioi viime metsästyskauden päätteeksi, että valkohäntäpeurakannan kasvu olisi nyt pysähtynyt.

–Toivottavasti tämä heijastuu myös liikenneturvallisuuteen, eikä eläimiä jää enää niin paljon auton alle, sanoo Heiskanen.

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan valkohäntäpeurakanta on noin 2,5-kertaistunut 2000-luvulla. Viime metsästyskauden päätteeksi kannaksi arvioitiin noin 109 000 peuraa. Samaan aikaan hirvikanta on pienentynyt 2000-luvun alun noin 149 000 hirvestä viime talven noin 87 000 hirveen.

Hämärällä tarkkana

Peurakolareita tapahtuu eniten iltojen pimetessä. Esimerkiksi Pöytyällä synkin kuukausi oli viime vuonna marraskuu, jolloin onnettomuuksia oli 47. Toiseksi synkin kuukausi oli lokakuu, jolloin onnettomuuksia oli 38.

Alkanut metsästyskausi ja samalla eläinten kiima-aika saavat eläimet syksyllä liikkeelle. Monet hirvieläimet myös siirtyvät syksyllä talvilaitumille. Samaan aikaan ajo-olosuhteet heikkenevät.

–Liikenteessä kannattaa olla tarkkaavaisena etenkin aamu- ja iltahämärissä, sillä hirvieläimet liikkuvat mielellään auringonnousun ja -laskun aikaisina tunteina. Peuravaaran alueella kannattaa vähentää vauhtia, sillä eläin voi hypätä tielle yllättäen ja mitä kovempaa ajaa, sitä vaarallisempi törmäys on autoilijalle itselleen. Jos huomaa peuran tai muun eläimen tiellä, kannattaa välittömästi vähentää vauhtia. Jos eläintä joutuu väistämään, pyri tekemään se takakautta. Muita autoilijoita voi tarvittaessa varoittaa vilkuttamalla ajovaloja. Myös hätävilkkujen käyttö on sallittua ajon aikana kesäkuisen tieliikennelain uudistuksen jälkeen, Heiskanen muistuttaa.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here