Allergialapsiperheessä loihditaan ruokaa muutamasta raaka-aineista

0
Vajaa kaksivuotias Benjamin Blom on erittäin touhukas ja iloinen miehenalku, vaikka vatsa onkin välillä niin kipeä, että elämä on yhtä itkua ja kouristelua. Hänen perässään yrittävät kovasti pysyä isosisko Emilia, 7, ja pikkusisko Ellen, 6 kk.

PÖYTYÄ/Karinainen, LOIMAA. Kun reilu puolitoistavuotias Benjamin ja puolivuotias Ellen Blom heräävät päiväunilta, he ovat hyväntuulisia ja heti touhua täynnä. Vieraan on vaikea käsittää, että nämä lapset ovat kärsineet vaikeista refluksivaivoista ja ruoka-aineallergioista jo syntymästään saakka.

–Benjaminin kohdalla en ensiksi osannut epäillä mitään, vaikka ihmettelinkin jo laitoksella sitä, miten paljon hän hikottelee ja puklailee, Karinaisissa miehensä Juhon kanssa asuva Leena Blom kertoo.

Lisäksi Benjamin oli tosi itkuinen ja kivulias vauva. Välillä kivut olivat niin kovat, että poika veti itsensä banaanin muotoiselle kaarelle. Myös unet olivat erittäin katkonaisia, sillä poika nukkui kerralla vain viidestä 50:n minuuttiin. Parhaiten uni maistui puoli-istuvan äidin vatsan päällä.

Kun Benjamin oli kaksi ja puoli kuukautta, Leena lähti hänen kanssaan Kreetan matkalle.

–Se oli herätys. Benjamin muuttui parissa vuorokaudessa aivan erilaiseksi, Blom muistelee ja sanoo silloin tajunneensa Benjaminin vaivojen johtuvan ruoasta, joka oli täysin erilaista Kreetalla.

Kotiinpaluu olikin karu, kun kaikki kiemurtelu ja huuto palasi jälleen vuorokaudessa.

Kun mikään ei sovi

Ellenin syntyessä Leena Blom osasi jo varautua mahdollisiin vaivoihin. Kun hikottelu ja nieleskely alkoi, Leena jätti omasta ruokavaliostaan kotimaiset viljat sekä maidon, naudan, munan ja soijan pois. Kun refluksi ei lähtenyt tällä dieetillä kokonaan, Ellenille laitettiin kolmen viikon vanhana nenän kautta anturi vatsaan, joka mittasi happamuutta.

–Vuorokauden aikana tuli 93 nousua, joista pisimmät kestivät puoli tuntia, Leena Blom kertoo kuopuksensa vaikeasta refluksivaivasta.

Lääkkeeksi määrättiin samoin tein happosalpaajia, joista muutaman kokeilun jälkeen löytyi sopiva.

Tällä hetkellä Ellenille on yritetty löytää jo parin kuukauden ajan sopivaa ruoka-ainetta, mutta mikään ei tunnu sopivan. Lisäksi Leena on huomannut hänen reagoivan maissiin äidinmaidon kautta.

–Se on tosi hankalaa, koska sitä on joka paikassa.

Leena myöntääkin, että haasteita riittää, kun Benjamin syö tällä hetkellä vain riisiä, poroa ja possua. Lisäksi hän sietää kotimaisia marjoja sekä hedelmistä banaania ja viinirypäleitä. Uusia ruoka-aineita kokeillaan rotaatiomenetelmän mukaan aina neljäsosateelusikallisen verran kerralla. Kvinoaa Benjamin sietää silloin tällöin, mutta riisistä Blom on huomannut refluksivaivojen lisääntyvän.

–Yhtään ainutta valmisruokapurkkia en ole koskaan voinut ostaa. Myöskään mihinkään kylään ei voi koskaan mennä ilman omia eväitä.

Julkiselta puolelta ei saa apua

Myös loimaalainen Mirka Jaakkola huomasi hyvin varhaisessa vaiheessa, ettei hänen kuopuksellaan Eelillä ole kaikki hyvin.

–Eeli kärsi vatsavaivoista heti syntymästä asti, eikä hän myöskään haissut normaalille. Yöt olivat myös tosi katkonaisia, ja vauvana oli vielä ihottumaa, hän kuvailee poikansa alkutaivalta.

Jaakkola harmittelee, ettei napannut Eelin vaivoista aikaisemmin kiinni. Kunnallisella puolella ei nimittäin otettu tosissaan pojan ongelmia, ja niitä lähdettiin selvittelemään vasta yksivuotiaana jättämällä ensin lehmänmaito pois.

–Kun puolitoistavuotisneuvolassa pyysin päästä tutkimuksiin, siihen ei suostuttu, vaan lääkäri kehotti vain seurailemaan tilannetta.

Sen jälkeen Eeli siirtyi yksityisen lääkärin hoiviin. Erinäisten verikokeiden, ruokaeliminaatioiden ja suolistomikrobitestien jälkeen Eeli päädyttiin laittamaan gluteiinittomalle ruokavaliolle.

–Meni kaksi vuorokautta, niin kakka oli jo normaali, äiti hämmästelee edelleen muutaman kuukauden jälkeen.

Taloudellinen kuorma on kova

Leena Blomilla on samanlaisia kokemuksia julkisen puolen neuvolasta ja lääkäristä kuin Mirka Jaakkolalla. Hän sanookin suoraan, ettei ole saanut minkäänlaista tukea tai apua sieltä.

–Tyksissäkin Benjaminin vaivat laitettiin koliikin piikkiin.

Lopulta hän sai vinkin yksityisellä puolella työskentelevästä lastentautien ja allergologian erikoislääkäristä Erkka Valovirrasta .

–Benjamin oli silloin vajaa kuusi kuukautta, kun varasimme ajan hänelle.

Sen jälkeen yhdessä lääkärin kanssa on etsitty sopivaa hoitomuotoa Blomin molemmille lapsille. Benjamin syö esimerkiksi edelleen vaikeasti allergisille lapsille tarkoitettua, noin 60 euroa purkilta maksavaa aminohappokorviketta, josta Kela korvaa reilu puolet.

–Erikoisruokavalio on taloudellisesti aivan valtava kuorma, Blom toteaakin ja sanoo heidän pohtivan parhaillaan miehensä kanssa erilaisia vaihtoehtoja, kun hänen äitiyslomansa toukokuussa loppuu.

Hoitoon hän ei kuitenkaan voi lapsia laittaa eikä kotihoidontuki riitä, sillä pelkät lääkkeet ja ruoat vievät jo saman verran.


Allergioista voi puhua jo kansantautina

Suomalaisista noin kolmasosa kärsii jossain vaiheessa elämäänsä jonkinlaisista allergiaoireista. Lastentautien ja allergologian erikoislääkäri Erkka Valovirta sanookin allergioiden olevan tietyllä tavalla jo suomalaisten kansantauti.

Allergisista sairauksista yleisin on allerginen nuha, joka alkaa lapsilla noin kolmen vuoden ikäisenä ja saavuttaa huippunsa koulu- tai murrosiässä. Myös atooppinen ihottuma on Valovirran mukaan hyvin yleinen sairaus, jota esiintyy 15–20 prosentilla suomalaisista lapsista.

– Maailmanlaajuisesti se on lisääntynyt jonkin verran viimeisen 20 vuoden aikana, samoin kuin allerginen nuha ja ruoka-aineallergiat.

Astma sen sijaan ei ole lisääntynyt, ja sitä sairastaa lapsista kuutisen prosenttia. Lisäksi astmankaltaisia oireita esiintyy 12:lla prosentilla.

Lisääntyneet allergiat johtuvat Valovirran mukaan paitsi allergioiden paremmasta tunnistettavuudesta myös länsimaisesta ylihygieenisestä elämäntavasta. Hän kannustaakin möyrimään entistä enemmän mullassa ja liikkumaan metsässä.

– Niin sanottu Pohjois-Karjalatutkimus osoittaa sen, että Venäjällä allergiat eivät ole niin yleisiä kuin rajan toisella puolella Suomessa. Sen on todettu johtuvan siitä, että siellä elämänmuoto on luonnonläheisempää.

Allergiakoteihin Valovirta lähettääkin viestin, ettei niissä tarvitse siivota sen enempää kuin tavallisessa. Lisäksi hän korostaa, ettei raskaana olevan äidin ei tule missään nimessä rajoittaa ruokavaliotaan ja imettävän äidin on sovittava rajoituksista erikseen lääkärin kanssa.