LIETO. Aurajokisäätiö ryhtyy torjumaan keltalammikkia Aurajoesta Liedossa. Liedon kunta on myöntänyt Aurajokisäätiölle 11 920 euroa avustusta torjuntatyöhön. Torjuntatyötä tehdään erityisesti Hakkisten ja Vanhalinnan välisellä alueella.
Keltalammikki (Nymphoides peltata) on kelluva vesikasvi, joka on alun perin tuotu Suomeen koristekasviksi. Luonnossa vapaasti levitessään se aiheuttaa useita haittoja syrjäyttäen alkuperäistä kasvilajistoa. Keltalammikin rönsyt kasvavat erittäin nopeasti, jopa useita metrejä kesässä. Hajotessaan kasvimassa kuluttaa vesistöstä happea, mikä voi aiheuttaa talviaikaista happikatoa.
Nopean kasvuvauhdin vuoksi vesistö voi kasvaa umpeen lammikkia, millä on ekologisten haittojen lisäksi haitallista vaikutusta kiinteistöjen virkistysarvolle. Suomen ensimmäinen luonnonvarainen keltalammikkikasvusto havaittiin vuonna 2012 Littoistenjärvessä. Kasvusto saatiin tukahdutettua kumimattoa käyttämällä. Nykyään keltalammikkia on havaittu myös Paimionjoessa, jossa torjuntatoimeksi on suunniteltu vastaavaa kumimattotekniikkaa.
Paimionjoen ja Littoistenjärven kasvustot olivat huomattavasti Aurajoen kasvustoja pienemmät. Keltalammikkia ei toistaiseksi ole nimetty kansalliseen tai EU:n vieraslajistrategiaan kuuluvaksi lajiksi, joten se ei ole vielä ole virallinen vieraslaji. Tästä johtuen keltalammikin torjuntaan ei ole mahdollista saada vieraslajeille tarkoitettuja valtionavustuksia eikä torjuntaa ole mahdollista tehdä esimerkiksi VieKas Life -vieraslajihankkeen puitteissa. Myöskään Leader-rahoitus ei ole mahdollista.