PÖYTYÄ/Yläne. Kevään juhlakausi kasvattaa kananmunien kysyntää, vaikka munat sinällään eivät sesonkituote olekaan. Kysynnän kasvun huomaa Minna Oksasen mukaan erityisesti REKO-lähiruokarenkaissa. Muutamia vuosia sitten käynnistynyt REKO-toiminta on Oksasen mukaan edelleen suosiossa. Hän käy viikoittain useammilla paikkakunnilla myymässä munia.
–Turun Länsikeskuksen Reko-ringillä on 18 000 jäsentä ja paljon tuottajia, Oksanen kertoo.
Oksasen tilan tuotannosta pääosa menee kauppoihin Dava Foodsin kautta, sillä REKO-toiminta on tuottajalle työllistävää ja aikaa vievää, eikä sitä kautta saa myytyä suuria määriä. REKOn kautta tapahtuva lisämyynti kuitenkin hyödyttää tilaa taloudellisesti.
–REKOssa munista saa paremman hinnan kuin pakkaamolta, Oksanen toteaa.
Hänelle REKO-toiminta tuo myös vaihtelua arkeen.
–Tuottajien kanssa tulee vaihdettua kuulumisia, ja kun päivät nyhjää enimmäkseen yksinään kanalassa, niin asiakkaiden kanssa on kiva jutella.
Oksanen myös ostaa paljon ruokatarpeita REKOsta. Yleisesti ottaen kotimaisuus on hänelle tärkeitä ostoperusteita.
Viljatilasta luomumunien tuottajaksi
Oksasten tilalla kotkottaa yhteensä 12 000 kanaa kahdessa kanalassa. Alkuun Oksaset lähtivät 3000 munijasta.
–Vuokrasimme tilan mieheni Reijon vanhemmilta vuonna 1996. Silloin tämä oli viljatila.
Heti aloittaessaan pariskunta siirsi tilan luomutuotantoon. Luomumunien tuottajiksi ja ravihevostilallisiksi Oksaset päätyivät pohdintojen ja kokeilujen kautta. Tilalla toimi kanalan rinnalla pitkään lampola ja muutaman vuoden Oksaset kasvattivat myös lihanautoja.
–Kaikki eläinsuojat olemme vuosien saatossa rakentaneet, Oksanen kertoo ja toteaa vuosien olleen työntäyteisiä.
Lampaiden pitämistä olisi hänen mukaansa ollut kiva jatkaa, mutta voimavarat eivät riittäneet kaikkeen. Tilan emännän vastuulle jäivät kanat ja isäntä hoitaa tyttären kanssa hevoset. Myös toinen tytär auttaa ajoittain tilan töissä, mutta poika on asettunut Keski-Suomeen. Ulkopuolisia tila ei työllistä. Tilan viljat syötetään omille kanoille ja hevosille.
Luomumunien tuotanto asettaa tilalle vaatimuksia eläinsuojien suhteen. Tavanomaiseen tuotantoon verrattuna kanoilla on oltava enemmän tilaa ja sisätiloissa pitää olla myös luonnonvaloa. Kesäisin Oksasen tilan kanat pääsevät ulkoilemaan.
–Kesällä kanat munivat mihin aikaan sattuu, sillä ne haluavat ehtoolla valvoa, kun on valoisaa. Sitten ne nukkuvat aamulla pitkään.
Syksyllä ja talvella muninta on Oksasen mukaan säännönmukaisempaa, koska kanat malttavat mennä ajoissa nukkumaan. Silloin munien keruu onnistuu aamu- ja päivävuoroissa, mutta kesällä tarvitaan kolmas keruukerta. Munien kerääminen on luomutilallakin liukuhihnatyötä ja automatisoitua.
Seurallisia ja nopeita oppimaan
Munintakanojen elinkaari on lyhyt, mutta huomattavasti broilereita pidempi. Kun broilereiden elinkaari on viisi viikkoa, munituskanaloissa kanat vaihdetaan noin puolentoista vuoden välein. Tämän jälkeen munintakanat päätyvät pääosin minkkien rehuksi. Oksasen tila ottaa pienen osan lihoista tilalleen myyntiin.
–Kana alkaa munia noin 18–20 viikon ikäisenä ja noin 80 viikon ikäisenä muninta alkaa tippua, Oksanen kertoo.
Tuotannossa olevat kanat tuottavat munan päivässä. Oksasen mukaan ne oppivat nopeasti munimaan pesään, josta liukuhihna kuljettaa ne pakkaamoon. Kaikkinensa kanat ovat hänen mukaansa ihmeen mukavia hoitaa.
–Niiden kanssa voi keskustella ja niitä voi rapsutella. Osa tosin on äksympiä, eivätkä piittaa rapsuttelusta.
Oksanen kertoo kanojen tunnistavan hoitajansa ja tietävän kunkin tavat toimia.
–Jos vaikka illalla menen kanalan eteisestä sammuttamaan valoa ja huutelen hyvää yötä, kanalasta kuuluu vastaukseksi pulputusta.
Toisaalta kanat osaavat myös olla itsepäisiä. Esimerkiksi osa haluaisi viettää kesäyöt ulkona mahdollisista pedoista piittaamatta.
–Silloin ne tekee kaikkensa ja piiloutuu, ettei tarvitse mennä sisälle.