KOSKI. Kauppojen kananmunahyllyissä on nykyään niin monenlaisia kananmunia, että moni kokee suorastaan valinnanvaikeutta. Tuotekehitystä on tehty 2000–luvulla paljon, mutta ei ole pitkä aika siitä, kun kananmuna oli vain kananmuna.
Koskelainen maanviljelijä ja munantuottaja Kari Lammi tietää tämän hyvin. Hän oli yksi ensimmäisistä suomalaisista munantuottajista, joka ryhtyi tuottamaan vapaan kanan munia.
–Se oli vuonna 1997. Kuluttajilta alkoi tulla viestejä, että kananmuna olisi mukavampi ostaa, jos kana ei olisi häkissä, Lammi kertoo.
Alku ei ollut helppo. Pärjätäkseen lattiakanalassa myös poikasen olisi kasvettava vapaana ja rehullekin on omat vaatimuksensa. Tuotantoketjua ei aluksi ollut.
Kanojen hyvinvointi on nykyään monelle kuluttajalle hyvin tärkeä asia. Lammi uskoo, että näin on myös jatkossa. Myös terveysasiat korostuvat ja puhetta on ollut muun muassa kauramunista.
Lammi on ollut ennakkoluuloton myös kasvinviljelyssä, sillä tilalla viljellään muun muassa härkäpapua.
Laajempaa perspektiiviä suomalaiseen maatalouteen Lammi on saanut toimiessaan erilaisissa luottamustehtävissä, muun muassa Munakunnan hallituksen puheenjohtajana.
–Kannustaisin viljelijöitä hakemaan uusia mahdollisuuksia. Usein tuijotetaan liikaa hehtaareja. Esimerkiksi marjatila ei tarvitse suurta pinta-alaa, mutta sitäkin enemmän osaamista. Kannattavuus on paljon kiinni myös siitä, mitä tuottaa, ei vain tilan koosta, Lammi miettii.
Parempaa markkinointia
Suomalaisen maatalouden eteen voitaisiin tehdä paljon myös markkinointia tehostamalla. Viime aikoina on syntynyt merkittäviä päänavauksia ja esimerkiksi suomalainen sianliha kelpaa nyt jopa vaativille kiinalaisille, mutta paljon olisi vielä parannettavaa.
–Suomi eli pitkään suljetussa taloudessa ja kestää pitkään, ennen kuin vanhoista ajattelumalleista päästään eroon ja sisäistetään se, kuinka hienoja tuotteita Suomessa olisi maailmalle vietäväksi, Lammi sanoo.
Maataloudella on edessään mahdollisuuksien lisäksi myös haasteita. Usein sama asia voi olla molempia.
–Ilmastonmuutos voi olla mahdollisuus, kun kasvukaudet pitenevät. Toisaalta sään ääri-ilmiöt ovat iso haaste, Lammi havainnollistaa.
Myös koronan aiheuttama herätys globaalitalouden ongelmista voi olla pitkällä tähtäimellä hyvä asia suomalaiselle maataloudelle.
Jo nyt on nähty, että kotimaisten elintarvikkeiden arvostus on noussut ja esimerkiksi kotimaisen lihan markkinaosuus on kasvanut.
–Ihmiset kokkaavat enemmän kotona ja panostavat raaka-aineisiin. Tämä on näkynyt myös kananmunien kulutuksessa.
Moninainen maaseutu
Trendit puhuvat maaseudun puolesta. Lammi näkee, että tulevaisuuden maaseutu on entistä monimuotoisempi. Yhä useampi tekee maaseudulla etätöitä, mutta myös yhä useampi pienyrittäjä löytää tiensä maaseudulle.
–Maaseudun vetovoima lähtee työpaikoista. Eivät ihmiset muuta maalle vain siksi että täällä on mukava asua, pitää olla myös töitä. Niitä tuo muun muassa jatkojalostus, Lammi näkee.
Valtakunnan päättäjiltä hän kaipaisi monipuolisempaa puhetta.
–Ei pitäisi puhua liikaa Helsingin vetovoimasta ja kasvukeskuksista. Ihmisillä voi tulla tunne, että vain niissä on elämää ja työpaikkoja. Katse pitäisi suunnata enemmän muualle Suomeen ja pikkukuntiin ja nähdä, miten monimuotoista elämää niissä on, Lammi muistuttaa.