PÖYTYÄ. Korona-ajasta on monenlaista mielipidettä, mutta Pöytyän seurakunnassa poikkeuksellinen ajanjakso on tuonut työntekijöitä enemmän yhteen ja tehnyt seurakunnasta eräällä tavalla jopa helpommin saavutettavan: seurakunta on nimittäin mennyt nettiin. Jumalanpalveluksia on mahdollisuus katsoa striimaamalla, koulut voivat käyttää videomuotoisia päivänavauksia ja Youtubesta löytyy kymmenittäin videoita. Tarkka luku on tällä haavaa 140 videota.
Yksi videoviestinnän aktiivi on ollut nuorisotyönohjaaja Teija Haakana , joka otti haasteen vastaan puhtaalta pöydältä.
–Olin ehkä kännykällä joskus yhden videon editoinut, mutta muuten homma oli kyllä minulle täysin uutta. Heti kättelyssä päätin, etten ala kännykällä tai tabletilla hommaa tekemään, vaan opettelen editoimaan tietokoneella, Haakana kertoo.
Filmora-ohjelmiston avulla videoeditoimisesta on tullut mukavaa. Kun perusasiat alkavat olla hallussa, videoiden tuottaminen on kivaa puuhaa.
–Olen sellainen ihminen, joka ei tykkää pysähtyä pitkäksi aikaa. Kurjan vuoden hieno puoli on ollut se, että ei oltaisi saatu näin laajaa videointia tehtyä ilman poikkeusaikaa. Nyt saatiin rauhassa työajalla opetella ja tehdä näitä asioita yhdessä, sillä ei meillä tähän ollut mitään koulutusta. Myös ammattiviestijät ympäri Suomen seurakuntien ovat olleet apuna. Ja kaikki tämä etäyhteyksillä, Haakana kehaisee.
Pöytyän seurakunnan Youtube-kanavalla oli aiemmin vain yksi video, joten videoiden määrä on nyt 140-kertaistunut.
–Olin kuvannut piispan puheen ilman erityistä lupaa ja kysyin myöhemmin luvan julkaisemiseen, Haakana naurahtaa.
Nyt seurakunnan kanavalla on muun muassa musiikkiaiheisia videoita, keskusteluvideoita, kokkikerhoa, päivänavauksia ja askartelua.
–Lapsi- ja nuorisotyön osalta on tehty päivänavausvideoita koulujen käyttöön. Videomuotoinen yhteistyö koulujen kanssa on varmasti vasta alussa, sillä näen tässä paljon mahdollisuuksia. Jos emme pääse fyysisesti paikalle, niin päästäisiin osaksi koulujen uskonnon opetusta. Myöhemminkin videot elävöittävät varmasti vierailuja koulussa, Haakana uskoo.
Opetuksellisia videoita voisi tuottaa vaikka omasta kotikirkosta, kasteesta, häistä ja hautajaisista sekä seurakunnan henkilökunnan työtehtävistä.
–Hautajaisvideossa ei varmaan haudata ketään, mutta kuolemasta puhuminen on edelleen hieman tabu ja me seurakunnan työntekijät olemme siinä aihepiirissä asiantuntijoita, Haakana pohtii.
Videossa voitaisiin esitellä vaikka hautajaisten kaavaa, esineistöä ja samalla väleissä voitaisiin pohtia kuolemaa luonnollisena osana elämää.
–Seurakunnissa ei välttämättä osata ajatella, että mehän voitaisiin tulla pitämään opetusta kyllä ihan uskonnon tunneillekin, sitten kun taas päästään. Meidän pitäisi nimenomaan olla osana koulun arkea ja uskonnon opetusta, Haakana suunnittelee.
Tekniikka elävöittää vierailuja varmasti myös tulevaisuudessa, sillä videoilla on monesti helpompi saada lisäkiinnostusta.
–Vaikeinta tässä videoiden tekemisessä ja julkaisussa on varmasti ollut kaikenlaisien julkaisulupien selvittäminen. Tekijänoikeudet ovat aika koukeroisia ja viime keväänä kaikki halusivat tietää paljon yhtä aikaa Teostolta, mutta hyvin sieltä sitten kuitenkin vastattiin. Videoista on tehty myös helposti saavutettavia kuulo- ja näkövammaisille eli on pitänyt opetella myös tekstittämään videoita. Puheen litterointi ei ole ollut ihan suurinta suosikkihommaa, Haakana virnistää.