Jättipalsamia torjutaan Aurajoen ja Paimionjoen jokivarsilta

0
Marjukka Kulmala, Ville Autio, Suvi Hakulinen ja Sinikka Paulin ovat valmiina torjumaan jättipalsamia Aurajoen, Kaulajoen ja Tarvasjoen jokivarsilta. Ihmisiltä toivotaan havaintoja kasvin esiintymistä.

AURANMAA. Paimionjoki-yhdistys ja Aurajokisäätiö ovat tulevaksi kesäksi käynnistäneet jättipalsamintorjuntahankkeen. Vieraslajia torjutaan Aurajoen yläjuoksulla Oripäässä, Pöytyällä ja Aurassa sekä Kaulajoen ja Tarvasjoen varrella. Hanketta varten on palkattu kaksi työntekijää ja tarkoituksena on myös järjestää kesän aikana kitkemistalkoita.

Hankkeeseen palkatut Ville Autio ja Suvi Hakulinen aloittavat työnsä toukokuun lopulta alkaen tiedossa olevilta esiintymiltä. Esiintymistä kaivataan myös lisää tietoa ja ihmisten toivotaan ilmoittavan jokivarsien jättipalsamihavainnoistaan.

–Toivoisimme mahdollisimman monen ottavan yhteyttä, sillä tämä on ainutlaatuinen tilaisuus. Meiltä tulee ihmiset ilmaiseksi poistamaan kasvin, joten tätä tilaisuutta ei kannata jättää hyödyntämättä, Paimionjoki-yhdistyksen toiminnanjohtaja Marjukka Kulmala kannustaa huomauttaen, että ilman maanomistajien lupaa jättipalsamia ei tulla torjumaan.

Aurajokisäätiön toiminnanjohtaja Sinikka Paulin toteaa, ettei tämän kesän toimilla jättipalsamia vielä saada kuriin, mutta tavoitteena on herättää ihmisten tietoisuus. Mikäli torjuntatyöt saadaan hyvin rullaamaan, niille aiotaan hakea jatkorahoitusta. Tulevalle kesälle rahoitus saadaan maa- ja metsätalousministeriön vieraslajien torjuntaan tarkoitetusta hankkeesta. Varsinais-Suomeen rahoitusta saatiin tänä vuonna yhteensä viiteen eri hankkeeseen, joista Paimionjoki-yhdistyksen ja Aurajokisäätiön jättipalsamin torjuntahanke on siis yksi.

–Määrätietoiselle työllä kasvi saadaan poistettua. Sen lähtee helposti, Paulin sanoo.

Jättipalsami on puutarhoista levinnyt vieraslaji, joka luontoon päätyessään valtaa tilaa alkuperäisiltä luonnonvaraisilta kasveilta. Paitsi että jättipalsami yksipuolistaa ja köyhdyttää kasvistoa, saviseudun jokivarsia se myös altistaa eroosiolle.

–Jättipalsami on yksivuotinen kasvi ja sillä on herkät juuret, minkä vuoksi se ei sido maata, Kulmala kertoo.

–Kun jättipalsami saadaan poistettua, sen alla on maassa siemenpankki, josta luontaiset kasvit pääsevät kasvamaan tilalle, Paulin jatkaa.

Jättipalsamin torjunnassa tärkeää olisi päästä kitkemään kasvi pois ennen kukintaa. Kasvin tehokkuus nimittäin perustuu Paulinin ja Kulmalan mukaan siementen valtavaan määrään. Kasvi myös poksauttaa siemenkotelonsa auki niin, että siemeniä voi lentää useiden metrien päähän. Kukinta-aika on keleistä riippuen heinäkuun alkupuolella.

Maastotöihin palkattujen Vainion ja Hakulisen tehtävänä on myös järjestetään kesän mittaan torjuntatalkoita. Kulmala kannustaa ihmisiä osallistumaan talkoisiin. Tällä tavoin voi hänen mukaansa paitsi auttaa torjunnassa myös hankkeen rahoituksessa, johon lasketaan mukaan talkootyötunnit.