Leikin kautta jalkapallon saloihin – APUn jalkapallokoulu tähtää liikunnan lisääntymiseen

0
Ensimmäisenä jalkapallokoulussa harjoitellaan riviin asettumista, mutta eipä rivissä kauan jouduta odottelemaan, kun tositoimet jo alkavat. Kuva: Tuomas Honkasalo

AURA. Auran yhtenäiskoulun viereisen tekonurmen parkkipaikka on aivan tupaten täynnä autoja ja parkkipaikalla ajetaan hiljaa. Pienet jalkapalloilijat ovat saapuneet paikalle ujon innostuneina, sillä on aika ensimmäisen jalkapallokoulukerran. Kuutena tiistaina Auran Palokunnan Urheilijoiden jalkapallokoulussa tutustutaan erityisesti liikkumiseen ja jalkapallo toimii hyvänä viitekehyksenä.

–Tässä on tarkoitus tutustua jalkapalloon leikin kautta. Paljon on kaikenlaisia jalkapalloleikkejä, hippaa, kuka pelkää jalkapalloilijaa ja pallojumppaa, joiden avulla pallokosketus tulee hieman tutummaksi. Saattaahan olla, että monet ovat ensimmäisiä kertoja vasta puuhaamassa nimenomaan jalkapallon kanssa, kertoo jalkapallokoulun valmentaja tai tässä tapauksessa paremminkin vetäjä, Tomi Pajuniitty.

Futiskoulu on tarkoitettu 5–8-vuotiaille lapsille.

Korona-aika on vaikuttanut paljon harrastamiseen ja siksi APUn toiminnanjohtaja Ralf Nordström oli todella tyytyväinen osallistujamäärään.

–En oikein tämän erikoisen ajanjakson jälkeen osannut odottaa mitään, mutta yllätyin positiivisesti, kun ilmoittautuneita oli 22. Tyttöjä ja poikia on suurin piirtein yhtä paljon. Mattimyöhäisiä on tietenkin myös ja vielä saa mukaan tulla, jos on kiinnostusta.

Jalkapallokoulun tarkoitus on madaltaa kynnystä liittyä seuraan ja aloittaa uusi harrastus tutustumisjakson kautta.

–Kaikki ovat tervetulleita jalkapallokouluun. Ei täällä Aurassa ainakaan ole tämän ikäisillä sellaista, että täytyisi olla joku huippupallonkäsittelijä. Oikeastaan tärkein juttu tässä on saada lapsia liikkumaan ja liikuntaharrastuksen pariin, Pajuniitty selvittää.

–Me pyritään kauheasti kannustamaan ja tsemppaamaan lapsia täällä. Positiivisella otteella mennään kohti mahdollista tulevaa harrastusta. Koen tärkeänä, että ei-sanaa ei viljellä oikeastaan ollenkaan. Koitetaan löytää toisenlaisia tapoja sanoa asioita, Pajuniitty linjaa.

Vanhemmat laitetaan futiskoulussa kenttäaidan toiselle puolelle seuraamaan, jotta jalkapallokoululla on tietty oma rauha toimia. Vanhemmille löytyy sitten rooleja varsinaisista joukkueista. Tänä vuonna jalkapallokoulusta pääseekin halutessaan suoraan jo olemassa oleviin joukkueisiin.

–Viime vuonna 25 lapsesta 17 meni suoraan joukkueisiin. Nyt tämä 2015–2016-syntyneiden sekajoukkue on jo olemassa eli siihen pääsee mukaan. Terveessä joukkueessa olisi hyvä olla ainakin 25 pelaajaa, sillä yläkouluun tultaessa tulee ensimmäinen niin sanottu drop out -vaihe. Sen poistuman jälkeen joukkueessa on yleensä silti vielä tarpeeksi pelaajia, jotta sarjapelit voivat jatkua, Nordström kertoo.

Nordström korostaa liikunnan tärkeyttä ja sitä, että kaikki ovat tervetulleita jalkapalloharrastuksen pariin. Jalkapallokoulussa tuota hyvää fiilistä tuntuu olevan, sillä hymyjä ja hihkumisia alkaa kuulua pienen alkujännityksen jälkeen.

–Tää on tosi kivaa. Äiti, saanko mää omat nappikset, kysyy Kerttu Korvenpää, 5.

Vaikka jalkapallointoa rakennetaan leikin kautta, niin silti Kertusta parasta oli maalinteko pienpelissä. Ja tietenkin ne kaverit.
Tuomas Honkasalo