Yli-Raatikaisen kotimuseo on kuin Koiramäen talo

0
Vanhoihin aittoihin voisi pienellä tuunaamisella sijoittaa majoitustoimintaa. Taustalla näkyvään vanhaan kanalaankin voisi kysynnän mukaan remontoida majoitustiloja, mutta se vaatisi luonnollisesti jo paljon enemmän asiakkaita. Kuva: Tuomas Honkasalo

PÖYTYÄ. Matkailutieksi kehittyneen Aurajoentien reittikartan perusteella Aurajoentiellä on paljon pysähdyspaikkoja, mutta karttaa täytynee tulevaisuudessa päivittää, jos reitti alkaa kiinnostaa ihmisiä enemmän ja sitä kautta myös useampi tekijä haluaa osallistua reitin kehittämiseen. Reitin varrella on varmasti kaikenlaista muutakin nähtävää, jota ei ole osattu listata osaksi kokonaisuutta.

Tour de Aurajoentien yhdeksi vetonaulaksi oli saatu juuri tällainen harvojen silmien näkemä kotimuseo.

Yli-Raatikaisen tilan kotiseutumuseossa on iso kokoelma talonpoikaisesineistöä ja muun muassa komeita vanhoja matka-arkkuja aina 1700–luvun puolelta asti. Yli-Raatikaisen tilan idyllisessä pihapiirissä sijaitseva kotiseutumuseo on avoinna tilauksesta ja tilan omistavat Kairukset suunnittelevat tiluksillensa myös muita palveluja, mutta hyvin harkiten ja tietyillä varauksilla.

Yö historian havinassa

–Täytyy katsoa, kuinka tämä matkailuturismi alkaa tässä näkyä. Olemme kyllä puhuneet muun muassa majoitusmahdollisuuden tarjoamisesta, jos kiinnostusta löytyy, Jussi ja Helena Kairus paljastivat Tour de Aurajoentien tapahtumapäivänä. Monelle varmasti kelpaisi yö 1600– tai 1700–luvulta olevassa aitassa.

Museon esineet ja myös pihalla olevat vanhat aitat ovat Mikko Yli-Raatikaisen keräämiä.

–Tämä on isäni enon paikka alun perin. Mikko Yli-Raatikaisen isä on aloittanut näiden esineiden keräilyn jo tuolla 1800– ja 1900–luvun taitteessa. Me itse teimme tästä kaupat jokunen vuosi sitten ja laitellaan paikkaa nyt kuntoon. Tämä museo on nyt meidän aikanamme ensimmäistä kertaa auki, Jussi Kairus kertoi.

–Yli-Raatikaisen tila löytyy kyllä netistä, mutta museon tietoja ei somesta vielä löydy, Helena Kairus vihjasi.

Mikko Yli-Raatikainen oli kova hevosmies ja museossa onkin paljon hevosmiehen esineistöä. Museotila on jaettu viiteen selkeään osaan: keittiö/olohuone-esineistöön, kudontaesineistöön, matkaesineistöön lihankäsittelytilaan sekä eteistiloihin, joissa on sekalaisempaa esineistöä.

Taskumatti saappaaseen

Erityistä mielenkiintoa museossa herättävät matka-arkkujen lisäksi pontikkapannut sekä niiden kyljessä olevat saappaanvarsitaskumatit.

–Tämä pontikkataskumatti on oikein muotoiltu sellaiseksi, että sen saa helposti sujautettua saappaan varteen. Taitaa olla jotain kieltolain aikakautta nämä tavarat, naurahti Jussi Kairus.

Koskelan padon ja sudenkuopan entisöinyt Yli-Raatikainen menehtyi puolitoista vuotta sitten.

–Onneksi monesti Mikon kanssa juteltiin näistä tavaroista, että tietää hieman asioiden taustoja. Mutta kyllä todella moni tarina myös jäi kuulematta. Nyt kun töiltään ehtisi, niin pitäisi vähän inventoida tuota esineistöä, Jussi Kairus suunnitteli.

Talonpoikaistavarat tekivät vaikutukseen moneen pienempään kävijään.

–Täällähän on ihan kuin siinä Koiramäen talo-kirjassa, joku lapsi ihmetteli.
Tuomas Honkasalo