Koski siirtyi Henri Partasen johtoon

0
Kosken uusi kunnanjohtaja Henri Partanen on innokas kalamies. Paimionjoen kalastusmahdollisuuksiin hän ei vielä ole tutustunut, mutta komeimmat vonkaleet, jotka hän on aiemmin saalistanut, ovat 15 kilon turska ja 11-kiloinen kuha.

KOSKI. Kosken uusi kunnanjohtaja Henri Partanen aloitti virassaan viime viikolla osallistumalla heti kunnanhallituksen kokoukseen. “Kotitehtäviä” Partanen on tehnyt valinnastaan asti, joten esityslistalla olleet asiat eivät olleet vieraita. Muutoinkin kunnanjohtajan pestiin asettuminen vaatinee vain pientä muistin virkistämistä, sillä Lohjan talousjohtajan virasta Kosken kunnanjohtajaksi siirtyneellä Partasella on aiempaa kokemusta kunnanjohtajan tehtävien hoitamisesta Karjalohjalta.

Koski on jo ennättänyt tehdä Partaseen vaikutuksen tekemisen meiningillään. Hän toteaa koskelaisista tulevan mieleen pohjanmaalaiset sillä erolla, että koskelaiset kehuvat itseään vähemmän. Kunnan tulevaisuuden kannalta hän pitää sote-uudistusta yhtenä tärkeimpänä tekijänä.

–Sote luo painetta pienille kunnille ja Koskellakin aiheuttaa sen, että liikkumavara kapenee, hän arvioi.

Liikkumavaran kapeneminen johtuu Partasen mukaan rahoitusmallista, jossa kunnilta siirtyy sotealueella sekä tuloja että menoja ja samanaikaisesti pyritään tasaamaan kuntakohtaisia eroja. Kovin huolestuttavana hän ei Kosken tilannetta painelaskelmien valossa pidä, vaan toteaa Kosken olevan elinvoimainen ja vakavarainen. Siihen hän ei kuitenkaan usko, että sote-uudistuksen myötä palveluja voitaisiin tuottaa nykyistä tehokkaammin ja edullisemmin kajoamatta palveluverkkoon. Partanen myöskin epäilee, pystytäänkö asiaa valtakunnan tasolla poliittisesti ratkaisemaan.

–Poppaskonsteja ei ole palvelujen turvaamiseksi, hän sanoo ja toteaa, että tulevaisuudessa kunnat joutuvat tekemään entistä enemmän yhteistyötä keskenään.

Kiinni kunnan arjessa

Partasen mukaan hokkuspokkuskeinoja ei löydy myöskään kunnan väkiluvun ja syntyvyyden kasvattamiseen.

–Niihin vaikuttaa monta tekijää, mutta paras keino houkutella asukkaita on laadukkaat palvelut. Se tarkoittaa, että kunnalla on oltava varallisuutta tuottaa palveluja.

Koskelle lukio on ollut kunnan lippulaiva. Vaikka lukioihinkin kohdistuu monenlaisia paineita Partanen näkee Kosken lukion tulevaisuuden valoisana, kunhan opiskelijoita riittää.

–Jos syntyvyyttä ei ole, on selvää, mitä tapahtuu.

Syntyvyyden lisäämisessä Partanen ei koe olevansa paras asiantuntija, sillä omia lapsia hänellä ei ole. Perheeseen kuitenkin kuuluu Kaija-vaimon ja kiinanharjakoiran lisäksi vaimon aikuiset lapset ja heidän lapsensa.

–Työpaikkojen luominen tuo ihmisille mahdollisuuksia muuttaa kuntaan. Tärkein asia, mihin kunta voi vaikuttaa onkin yrittäjäystävällisyys, Partanen toteaa ja kertoo olleensa positiivisen yllättynyt, miten yrittäjämyönteinen kunta Koski on.

Kaikkinensa hän pitää siitä hengestä, jolla Koskella asioita ratkotaan. Ongelmiin takertumisen tai niiden kehittämisen sijaan Partanen peräänkuuluttaa ongelmanratkaisukykyä, jota hän on Koskella jo tähän mennessä havainnut.

Lohjalla talousjohtajan pestissä Partanen tottui pyörittämään isompia summia, mutta Kosken kunnanjohtajan pestiä hän ei pidä takapakkina urakehityksessä. Hän myöntää tykkäävänsä kunnanjohtajan virasta. Koskella kunnanjohtajan pesti on myös yhdistelmävirka, jossa Partanen pääsee hyödyntämään hallinto- ja talousosaamistaan.

–Pienessä kunnassa kunnanjohtaja näkee kunnan ja kuntalaisten arjen. Kunnanjohtajalle soitetaan pienistäkin asioista.