Jenni ja Jani Mäkilä pohtivat jossain kohtaa myös rantapenkereen monikäyttöisyyttä ja tulivat tarjonneeksi Leea Ojuvalle mahdollisuutta pitää lammasjoogaa rannassa luonnollisesti lampaiden seassa.
–Nämä ahvenanmaanlampaat eli affit ovat hyvin uteliaita ja seurallisia, joten ne eivät mene ihmisiä pakoon, vaan haluavat tutkia, että mitäs täällä nyt tapahtuu, Jenni Mäkilä kertoi.
Lammasjoogaa on tarjolla muuallakin Suomessa, mutta Aurajoen penkalla lammasjoogaa on ollut vasta tänä kesänä. Viime viikon torstaina paikalle oli tullut 12 kiinnostunutta. Ensin kerrottiin Mäkilöiden tilan pihassa hieman ohjeita, sitten käveltiin rantaan ja lampaiden aitaukseen. Lampaat olivat heti joukolla joogaajia vastassa ja saivat heti rapsutuksia rohkeimmilta kävijöiltä.
Eri lähtökohta
–Lammasjoogassa pyritään hieman erilaisempaan joogaan, kuin mihin ihmiset joogan yleensä liittävät. Monesti joogassa pyritään sulkemaan kaikki ylimääräinen pois ympäriltä ja keskitytään vain omaan hengitykseen ja omaan olemukseen. Se on itse asiassa aika vaikeaa. Siksi minulla on hieman eri lähtökohta.
–Joogan allahan voi tapahtua hyvin monenlaisiakin juttuja, riippuen ohjaajasta ja tyylisuunnasta, kertoi joogaohjaaja Leea Ojuva.
Ojuvan lammasjoogassa pyritään harjoittamaan kaksoistietoisuutta eli miten olla yhtä aikaa voimakkaasti läsnä omassa kehossa ja liikkeessä sekä samalla kuunnella myös ympäristöä ja aistia sitä.
–Kaksoistietoisuus on mielenterveyden kannalta tärkeä, sillä nykyarjessa on paljon haasteita, jotka vievät meitä pois kehotietoisuuden ääreltä. On esimerkiksi liikaa ruutuaikaa tai stressaavia tilanteita.
–Ihmiset suorittavat päiviään tekemällä paljon asioita vailla voimakkaampaa tietoisuutta. Päivän askareiden aikanakin pitäisi oppia kuuntelemaan itseään, milloin syödä, jaloitella tai pitää tauko. Tässä harjoitellaan sitä, että osataan kuunnella kehoa ja samalla kuitenkin pystytään myös toimimaan ja ottamaan huomioon esimerkiksi täällä nuo lampaat ja luonto, Ojuva jatkoi selostustaan.
Turvallista lampaille ja ihmisille
Lammasjoogassa tehtiin turvallisia ja helppoja asanoita, jotta homma olisi turvallista sekä ihmisille että lampaille. Lampaita ei osallisteta tai houkutella lähemmäs. Ne saavat osallistua hommaan oman halunsa mukaan.
–Vaikka on ollut tosi kovat helteet, lampaat ovat tulleet uteliaina tuntien alussa mukaan. Ovat hetken pyörineet myös ihmisten matoillakin. Tunnin aikana lampaat ovat laiduntaneet ja välillä käyneet lähempänä, Ojuva kertoi.
–Onhan tässä oppinutkin jotain lampaista. Alkuun tehtiin aika kovaäänisiä hengityksiä ja puhalluksia. Lampaat lähtivät karkuun, kun aistivat varmaan jotain vaaraa siinä äänessä, Ojuva naurahti.
Turkulainen Artturi Nurmi oli tullut lammasjoogaan avoimin mielin ja odotti kokemusta mielenkiinnolla. Lammassession jälkeinen tunne oli Nurmella suorastaan jumalallinen.
–Katselin taivasta aurinkolasieni takaa ja tuulessa huojuvia heiniä. Annoin kehon ja sielun levätä lempeässä kesätuulessa, Nurmi heittäytyi suorastaan runolliseksi.
–Lampaiden ylenpalttinen ystävällisyys, uteliaisuus ja suloisuus ihanine äänineen sulatti sydämen ja sain koko ilmapiirin väreilemään. Sanoisin jopa, että tässä oli sellaista jumalallista rakkautta ja voimakasta yhteenkuuluvuuden tunnetta luonnon kanssa. Tuntui, että juuri tällaisessa hellyyttä tulvivassa ympäristössä joogaa on ihanteellisinta suorittaa.