–Jos joku kysyy, mitä puuttuu, niin kahvinkorviketta minulla ei ole lainkaan, Ari Vilén hihkaisee.
Todennäköisesti koivunlehdistä valmistettua teenkorviketta sen sijaan löytyy. Ja löytyypä kaupanhyllyltä myös kahvinvastiketta ja niin ikään kahvinkorvikkeena käytettyä sikuria, joka oli suosiossa jo ennen sotien aiheuttamaa pula-aikaa.
–Tammenterhoistakin tehtiin kahvia, mutta en tiedä, miltä se sitten maistui.
Kyläkaupan hyllyjä tutkiessa silmiin pistää se, kuinka pieniä pakkauskokokoja ennen oli käytössä. Vilén esittelee Turun pussi- ja kirjekuoritehtaan pakkaamaa Blomqvistin konvehtirasiaa, jonne ei montaa suklaata mahtunut.
–Teetäkin on ollut tulitikkurasian kokoisessa paketissa, Vilén tietää.
Kaupanhyllyllä komeilee myös vanhoja lasipulloja, kuten metsäviiniä, alkoholitonta ”kaksinkertaista” hunajaolutta ja ananaslimonadia. Vilén kertoo, että Aurassa limonadia valmistettiin aikoinaan Osuuskaupassa ja Vesitehtaaksi kutsutussa paikassa.
–Yhtään auralaista pulloa tai etikettiä en ole löytänyt, hän harmittelee.
Huoneita eri aikakausille
Veräjänkorvan museon tämän kesän uutuus on laajempi viisikymmentä- ja kuusikymmentäluvun henkeen rakennettu huone. Huone on kalustettu pääasiassa Vilénin kotoa löytyneillä huonekaluilla, kuten televisiolla, sohvalla ja nojatuoleilla. Pieni pöytä on katettu kahvikupein vierailijoita odottamaan. Yhtä seinustaa koristaa mankeli, joka on vieläkin toimintakuntoinen.
–Kaikki lähti televisiosta, joka on vuodelta 1962. Ajattelin, että se ei sovi muihin huoneisiin, siksi täytyi kehitellä sen aikakauden huone.
Huoneesta on yhteys hieman pienempään huoneeseen, joka on kalustettu 1920-luvun tyyliin: kapiokirstu on koristeltu liinoilla ja yläpuolella komeilee iso ryijy. Viereisellä seinustalla sijaitsevat vauvansänky ja kirjoituspöytä.
–Kirjoituspöydän sain ystävältäni. Se on alun perin 1800-luvun Ranskasta ja Sveitsin kautta se tuli Suomeen, Vilén kertoo.
Saunakamarista se alkoi
Veräjänkorvan museon historia alkaa vuodesta 1971, jolloin Ari Vilénin serkkutyttö sai idean museon perustamisesta saunakamariin. Serkku jäi kuitenkin pian pois kuvioista, joten Ari Vilén otti vetovastuun museosta. Saunakamarista museo siirtyi nykyisessä pihassa sijaitsevaan punaiseen rakennukseen, josta se vuonna 1987 muutti nykyisiin tiloihin.
–Huutokaupoissa ja vanhantavaran liikkeissä aloin kulkea jo seitsemänkymmentäluvulla, Vilén muistelee.
Enää Vilén ei juuri itse osta tavaraa, sillä museo alkaa olla täpötäysi. Lahjoituksia kuitenkin tulee silloin tällöin. Esimerkiksi viime vuoden keväällä turkulainen Mikael Andersson antoi esineistöä kyläkauppaan liittyen.
–Farmari-Volvolla toin Turusta kolme kuormaa, Vilén hymyilee.
n Veräjänkorvan museo on avoinna sopimuksen mukaan Aurassa osoitteessa Turuntie 107. Museo on avoinna Varsinais-Suomen museopäivänä sunnuntaina 29.8.