Sote tulee, mikä muuttuu?

0
Merja Männikkö ja Eija-Liisa Vikström uskovat, että tuttujen terveysasemien ovet pysyvät avoinna sote-uudistuksen jälkeenkin. He kannustavat käyttämään ääntään tulevissa aluevaaleissa.

PÖYTYÄ, AURA. Sote-uudistus tulee, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa ja mikä muuttuu? Mistä kuntalaiset jatkossa hakevat sosiaali- ja terveyspalvelunsa? Varsinais-Suomen hyvinvointialueen osalta totuus on, että kukaan ei vielä tiedä.

Pöytyän terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen yhdyshenkilö Merja Männikkö ja Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymän johtava hoitaja Eija-Liisa Vikström haluavat valaa luottoa siihen, että uudistuksessa luodaan hyvin toimivat ja oikea-aikaiset sotepalvelut, joissa hyödynnetään moniammatillisuutta. Oleellisena he kuitenkin pitävät, että pienten kuntien ääni saadaan nyt kuuluviin.

–Nyt on tuhannen taalan paikka tehdä hyviä muutoksia, Vikström sanoo ja kannustaa ihmisiä ehdolle aluevaaleihin sekä tietysti myös äänestämään.

Aikaa isoihin muutoksiin ei ole

Mitään valtavia mullistuksia Vikström ja Männikkö eivät usko olevan tuloillaan, sillä aika on loppumassa kesken. Hyvinvointialueet aloittavat 1.1.2023, joten aivan kokonaan uutta ei pystytä siihen mennessä luomaan.

Männikkö ja Vikström uskovat, että kuntalaisia palvellaan heidän tutuilla terveysasemillaan myös vuonna 2023. Vikström myös luottaa siihen, että hyviksi koetut käytännöt, kuten Pöytyällä etujoukoissa käyttöön otetut fysioterapeuttien suoravastaanotot jatkuvat. Mutta saadaanko kaikki palvelut totutusti omalta terveysasemalta tai omasta kunnasta, on toinen asia.

Vikström pohtii resurssien rajallisuutta ja toteaa, että tähän asti pienissäkin kunnissa on pitänyt tehdä samat asiat kuin isoissa.

–Henkilöstö on joutunut osaamaan ja tekemään paljon, hän toteaa ja pohtii, että uudistuksen myötä osaamista mahdollisesti saadaan hyödynnettyä maakunnallisesti ja erikoistuminen voi tätä kautta tulla mahdolliseksi.

Männikkö puolestaan näkee, että hyvinvointialueella voidaan tarjota esimerkiksi painonhallintaryhmien tapaisia palveluja verkossa, jolloin kynnys osallistumiseen saattaa madaltua.

–On päivänselvää, ettei uudistuksesta tule heti täydellistä, mutta parannuksia voidaan tehdä, Vikström sanoo ja Männikkö huomauttaa, ettei uudistus myöskään tule kerralla valmiiksi.

–Kehittämistä tulee olemaan aina, Vikström jatkaa ja toteaa alan muutoinkin jatkuvasti kehittyvän.

Isoimpana pelkona Vikström pitää sitä, ettei uudistus jostain syystä toteutuisikaan.

–Niin pitkään on tehty selvityksiä ja aina on odotettu jotain.

Männikkö pohtii, miten käy, jos rahoja ei saada riittämään. Hän myös muistuttaa lääkäri- ja hoitajapulasta, joka on alalle todellinen haaste.


Sote-uudistuksen valmistelu ja eteneminen

Hyvinvointialueen asioista päättävä aluevaltuusto valitaan tammikuussa ja työnsä se aloittaa maaliskuussa. Tammikuussa 2023 sosiaali- ja terveyspalvelujen tehtävät siirtyvät kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueelle.

Aluevaltuuston aloittamiseen asti uudistusta valmistelee väliaikainen valmistelutoimielin VATE, jossa Auranmaan lähin edustaja on Loimaan kaupunginjohtaja Jari Rantala.

VATEn ja myöhemmin aluevaltuuston alaisuudessa toimii valmisteluorganisaatio, jonka keskeisiin hankkeisiin valittiin viime viikolla hankejohtajat. Valituksi tuli pääosin Turun kaupungin ja sairaanhoitopiirin edustajia.

Seuraavaksi rekrytoidaan projektipäälliköitä ja projektien henkilöstöä valmisteluorganisaation hankkeiden tehtäväkokonaisuuksiin, joita on useampia.

Valmisteluorganisaation rinnalla toimii hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen alueellinen työryhmä Hyte, jossa valmistellaan muun muassa ehkäisevän päihdetyön, ravitsemuksen ja mielen hyvinvoinnin asioita. Hyte-työryhmässä on jäsenenä Merja Männikkö Pöytyältä.

Hyten edustaja on mukana valmisteluryhmän jokaisessa viidessä hankkeessa.


Hyvinvointialueelle 79 valtuutettua

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä vastaavat hyvinvointialueet ovat kunnista ja valtiosta erillisiä julkisoikeudellinen yhteisöjä, joilla on alueellaan itsehallinto.

Hyvinvointialueita on yhteensä 21. Lisäksi Helsingin kaupunki vastaa soten ja pelastustoimen järjestämisestä alueellaan.

Varsinais-Suomen hyvinvointialue muodostuu maakunnan 27 kunnasta.

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuustoon valitaan 79 valtuutettua.


Pöytyältä siirtyy noin 255 työntekijää hyvinvointialueelle

Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymästä hyvinvointialueelle siirtyy 125 vakinaista työntekijää ja Pöytyän perusturvasta noin 130. Tämän lisäksi hyvinvointialueelle siirtyy sivistystoimesta oppilashuoltohenkilöstö.

–Yleisenä linjauksena on, että esimerkiksi yhdistelmätyöntekijöistä, jotka työskentelevät yli 50-prosenttisesti sote-puolella, siirtyvät hyvinvointialueelle, Pöytyän perusturvajohtaja Eveliina Kiiski kertoo.

–Muutos on laaja ja merkittävä. Pöytyällä tämä tarkoittaa sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdistymistä myös toiminnallisesti, mitä on odotettu pitkään, hän jatkaa.

Kiiski arvioi, että palvelutuotantoa päästään kehittämään vasta vuoden 2023 jälkeen.

–Muutosprosessi on hallinnollisesti laaja yt-neuvotteluineen sekä sopimusten- ja irtaimiston siirtoineen hyvinvointialueelle.