LIETO. Kunnanjohtaja Esko Poikela on jättämässä Liedon ja siirtymässä Rauman kaupunginjohtajaksi suotuisalla hetkellä. Poikelan ajan viimeinen talousarvio näyttää valoisalta. Ylijäämää povataan ensi vuodelle noin miljoonaa euroa ja ylijäämäisiltä näyttävät myös suunnitelmavuodet.
Verotuloja Liedolle ennakoidaan kertyvän noin 87 miljoonaa ja valtionosuuksia noin 24 miljoonaa euroa. Tuloveroprosentista äänestettiin sekä kunnanhallituksessa että valtuustossa. Kunnanjohtajan esitys oli, että tuloveroprosentti pidettäisiin nykyisellään, mutta kunnanhallitus päätyi äänestyksen jälkeen esittämään kevennystä tuloveroon. Valtuustossa vihreiden ja demareiden valtuustoryhmät sekä osa keskustan edustajista esitti, ettei veroprosenttia laskettaisi. Äänin 26–17 valtuusto päätyi veronalennukseen ja päätti tuloveroprosentiksi 19,50. Kiinteistöveroprosentit säilyvät nykyisellään.
Toimintatuottoja arvioidaan kertyvän ensi vuonna noin 41 miljoonaa euroa. Toimintakuluihin puolestaan arvioidaan menevän noin 150 miljoonaa euroa. Ensi vuoden vuosikatteeksi on talousarviossa arvioitu noin 9,4 miljoonaa ja poistoiksi noin 8,5 miljoonaa euroa.
Investointeja 13,6 miljoonalla eurolla
Vaikka taloustilanne näyttääkin valoisalta, Liedon investointiohjelma on raskas ja lainaa joudutaan ottamaan lisää noin 3 miljoonaa euroa. Vuoden 2022 lopussa Liedolla arvioidaan olevan lainaa noin 74 miljoonaa euroa, mikä tekee noin 3 600 euroa asukasta kohden.
Ensi vuonna Lieto investoi noin 13,6 miljoonalla eurolla, josta rakentamiseen menee noin 4,7 ja infraan noin 4,7 miljoonaa euroa. Isoimman siivun investointirahoista nielee Keskuskoulun rakennushanke, jolle on ensi vuodelle varattu 1,5 miljoonaa euroa. Hanke jatkuu myös tulevina vuosina ja yhteensä Keskuskoulun on arvioitu kustantavan 16,3 miljoona euroa.
Pahkamäen esiopetustiloihin on ensi vuodelle budjetoitu 650 000, terveyskeskuksen saneeraukseen 500 000, Tarvasjoen liikuntasaliin 485 000, Jokilaakson koulun sisäilmaremonttiin 340 000, Järvikodon peruskorjaukseen 250 000, lämmitysjärjestelmien muutoksiin 190 000 ja Lietohallin valaistuksen uusimiseen ja esteettömyyteen 120 000 euroa.
Myös Tarvasjoen hyvinvointikeskuksen Ketolaa on tarkoitus peruskorjata. Tähän on budjetoitu 50 000 euroa.
Infrahankkeista isoimman siivun vievät Matintalon kaava-alueen toteutus, 945 000, Avantin eritasoliittymä 500 000, Luolakallion yritysalueen infra 400 000 ja Pääskykalliontien perusparannushanke 400 000. Tarvasjoen tieverkostoa on tarkoitus parantaa 100 000 eurolla.
Liedon Veden ensi vuoden investointiohjelmaan sisältyy Tarvasjoen vesitornin ja vesijohtoverkoston saneeraus. Kumpaankin on budjetoitu 100 000 euroa.