Mikko Alatalo on vieläkin maalaispoika – 70-vuotias kansantaiteilija vieraili Marttilan kirjastossa

0
Mikko Alatalo ei ole enää eilisen teeren poika, mutta 70-vuotias laulaja haluaa tehdä kappaleita ikäisilleen ihmisille sekä esittää niitä livenä. Kuva: Tuomas Honkasalo

MARTTILA. Mä maalaispoika oon, on Mikko Alatalo laulanut jo vuosikymmeniä, eikä maaseudun merkitys laulajalle ole vieläkään hävinnyt, vaikka mies onkin asunut kaupungissa vuosikymmeniä.

–Minua henkilökohtaisesti harmittaa suuresti tämä vallallaan oleva maaseudun näivettyminen. Olen surullinen, että hartiapankilla rakennetut maaseudun talot ovat menettäneet arvonsa. Ihmisille pitäisi maksaa, että maaseutu pidetään elävänä, Alatalo surkuttelee.

Marttilan kirjaston kuulijakunta on vanhemmanpuoleista ja myös Alatalon normaaleihin keikkoihin verraten harvalukuinen. Alatalon ajatus ei ehkä juonna juuriaan tästä faktasta, mutta hän kokee ongelmaksi, että sukupolvien helminauha on katkennut.

–Aikanaan lähdettiin, kun oli pakko lähteä työn perässä esimerkiksi Ruotsiin ja pääkaupunkiin. Osa tuli kuitenkin takaisin. Nyt kotikylille jäävät vain vanhukset. Heistä huolehtiminen on vaikeaa satojen kilometrien päästä. Ja toisaalta vanhukset murehtivat myös, mitä lapsille ja lapsenlapsille kuuluu. Ei ole sellaista luonnollista sukupolvien yhteiseloa enää niin paljon. Kylät tyhjenee edelleen, Alatalo harmittelee.

Koko keikkaa ei kuitenkaan murehdittu, vaikka Alatalo tarjosi myös paljon tunnelmallista melankoliaa mies ja kitara-kattauksella. Kuultiin Marttilassa myös Känkkäränkkä.

Puheissaan Alatalo ei paljoa pidättele.

–Minä olen nyt 70-vuotias. Ja sehän tarkoittaa vaan sitä, että on aika kokenut. Naistenkin kanssa nuorempana ei tiedä, mitä tehdä, mutta vanhempana sitten tietää. Naisistahan niitä lauluja edelleen kirjoitetaan. Ennen vanhaan tehtiin laulu naisesta, jos oli vaan myötämielinen. Niitä syntyi kohtaamisista, erosta, elosta, seksistä. Ihmisen ikävä toisen luo oli sellainen biisi, että Timo Koivusalo kysyi minulta, että miten olisi ihmisen ikävä joka toisen luo, Alatalo veistelee.

Kiihkeää seniorirakkautta

–Oltiin juuri Harri Rinteen kanssa viikko Espanjassa tekemässä biisejä ja heitettiin kolme keikkaa. Yksi piti vaan tehdä, mutta oli niin paljon porukkaa, että tuli kolme. Biisejäkin syntyi kymmenen. Ollaan Harrin kanssa aina haluttu tehdä järjellistä tekstiä, jossa on tarina. Ei mitään sellaista tajunnanvirtamössöä, jota nykyään paljon kuulee. Turha enää kuvitellakaan, että tehtäisiin sellaista biisiä, että ajelen tässä povikuningattaren kanssa autolla, Alatalo heittää.

–Meidän kuulijakunta on kasvanut meidän mukana ja nyt tehdään lauluja oman ikäisistä ihmisistä ja siitä miten meillä menee. Esimerkiksi laulu Rakastaja yhä kertoo, että vanhemmillakin voi olla edelleen erotiikkaa yli 60-vuotiaina ilman mitään lisävoimia. Me halutaan kertoa aikuisten ihmisten rakkaudesta. Kaikki rakkauslaulut ovat vaan nuoret rakkaudesta. Senioritkin voi rakastaa kiihkeästi.

70-vuotisjuhlakiertue

Helmikuussa Alatalo ponkaisee käyntiin 70-vuotiasjuhlakiertueen, joka poikkeaa suurista salikiertueista hyvin paljon.

–Kiertueen ideana on se, että ei lähdetä millään isolla orkesterilla liikenteeseen. Iso rokkipoppoo hakee basarisaundia kaksi tuntia ja sitten vähän sylkäistään mikkiin soundcheckissä. Meillä on kaksi kitaraa ja piano ja me mennään intiimisti teksti edellä. Noissa konserteissa voi laulaa vähän harvinaisempiakin lauluja, joita toivotaan usein. Mukava ottaa esille vähän harvinaisuuksiakin, Alatalo fiilistelee.

Alatalon viereltä on kaatunut hautaan jo iso kasa muusikoita, kavereita.

–Viikatemies on vienyt paljon muusikkoja. Juiceakin on kyllä välillä iso ikävä. Mutta jos joku olisi sanonut, että Rollarit tekee vielä keikkaa 2000-luvulla, en olisi uskonut. Ei kaikki isot nimet ole kuolleet. Itsellänikin kiertäminen ei ole merkityksellistä niinkään rahan takia, vaan sitä tehdään itsensä takia. Siksi, että on kiva tehdä.
Tuomas Honkasalo


KUKA?

Nimi, ikä, paikkakunta: Mikko Alatalo, 70, Tampere
Ammatti: kansantaiteilija, yrittäjä
Koulutus: yhteiskuntatieteiden kandidaatti
Tärkeimmät saavutukset: 700 levytettyä laulua, 3 miljoonaa ajettua keikkakilometriä, 6000 keikkaa
Tärkeimmät levytykset: Maaseutulaulujen trilogia
Tärkeimmät luottamustoimet: kansanedustaja 2003–2016
Myydyimmät albumit: Eläimiä suomalaismetsässä 1982 ja Maalaispojan rallit 1981
Soitetuimmat hittibiisit: Tytöt tahtoo pitää hauskaa, Ihmisen ikävä toisen luo, Viivy vielä hetki
Perhesuhteet: naimisissa, neljä aikuista poikaa
Harrastukset: laskettelu, veneily Näsijärvellä, kirjallisuus, elokuvat
Motto: Jos elää et voi kuin tahdot, tahdot elää niin kuin voit