PÖYTYÄ. Pöytyä aikoo nostaa ensi vuonna sekä yleistä että vapaa-ajan asuntojen kiinteistöveroprosenttia. Vakituisten asuinrakennusten verotus on jäämässä entiselleen. Myöskään kunnallisveroprosenttiin 21,25 ei ole tekeillä muutosta.
Kiinteistöveroprosenteista käytiin kunnanhallituksessa kaksi äänestystä. Pohjaehdotuksen mukaan yleinen kiinteistövero olisi 1,20 prosenttia (nykyinen 1,05), vakituisten asuinrakennusten 0,60 (0,50), vapaa-ajan asuntojen 1,30 (1,10), voimalaitosten 2,85 ja yleishyödyllisten yhteisöjen 0,00 prosenttia.
Joonas Rantala (kok) esitti, ettei kiinteistöveroja koroteta ollenkaan. Veikko Niittymaan (kesk) ehdotti, että muutoin pohjaehdotuksen mukaan, mutta vakituisen asunnon kiinteistöveroa ei koroteta. Äänestyksessä Niittymaan ehdotus sai viisi ja Rantalan ehdotus neljä ääntä. Niittymaan ehdotuksen kannalla olivat myös Hilkka Lindgren (kesk), Ari Hellstén (sd), Minna Kajander-Aalto (kesk) ja Marika Loponen (kesk). Rantalan lisäksi hänen ehdotuksensa puolesta äänestivät Farid Harala (ps), Sanna Pitkäsen varajäsen Ulla-Riitta Arvola (kok) ja Esko Tuuppa (kok).
Toisessa äänestyksessä olivat vastakkain Niittymaan ehdotus ja pohjaehdotus. Niittymaan ehdotus sai kuusi ääntä (Lindgren, Harala, Hellstén, Kajander-Aalto, Loponen ja Niittymaa). Pohjaehdotukselle ei ääniä herunut. Arvola, Rantala ja Tuuppa äänestivät tyhjää.
Tuloveroprosentti on ollut Pöytyällä 21,25 vuodesta 2016 lähtien. Kiinteistöveroja Pöytyä on nostanut viimeksi vuonna 2018.
Kunnallisverotuksen tasosta päättää lopullisesti kunnanvaltuusto, joka kokoontuu ensi maanantaina. Kunnanhallituskäsittely enteilee tiukkaa äänestystä kiinteistöveroista myös valtuustosalissa, jolloin Vihreät voi olla vaa’ankielenä.
–Pöytyän vihreiden kanta on se, että kunta tarvitsee lisätuloja tulevina vuosina. Emme näe, että talouden tasapainottamista voidaan toteuttaa sen vaatimassa laajuudessa esimeriksi menoleikkauksilla, sanoo Pöytyän vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Karri Kinisjärvi.
Hänen mukaansa kunnan tulee pitkällä tähtäimellä laajentaa ja vahventaa tulopohjaansa esimerkiksi tuulivoimainvestointien edistämisellä.
–Mutta koska lisätuloja tarvitaan jo tulevalle suunnitelmakaudelle, on verojen korotus yksi vaihtoehto. Ja tässä tilanteessa me korottaisimme ennemmin kiinteistöpuolen veroja kuin kunnallisveroa.
Jos valtuusto päättää kunnanhallituksen esityksen mukaisesti, yleisen kiinteistöveroprosentin nosto tuo kunnan kassaan lisää 114 000 ja muiden asuinrakennusten veroprosentin nosto 34 000 euroa, yhteensä 148 000 euroa. Jos myös vakituisten asuinrakennusten veroprosenttia nostettaisiin, se tietäisi kunnalle vielä 167 000 euron lisätuloa, jolloin muutosten yhteisvaikutus olisi 315 000 euroa.