Filosofit ajan luona kylässä – Khronoksen talo siirtyy pikkuhiljaa luonnon haltuun

0
Aika kuluu vai kuluuko? Ainakin ajan koti Khronoksen talo rapistuu, mutta mitä nuori ja keski-ikäinen filosofi ajasta ajattelevat? (Kuva: Asko Virtanen)

PÖYTYÄ/Ordenoja. Kun aika on. Vai onko aikaa ollenkaan? Mitä aika on? Khronoksen talo eli ajan koti on nyt tönöttänyt Pöytyän Ordenojalla marraskuusta 2016 lähtien. Vanha Päivölän tila on aidattu ja lahjoitettu Pöytyän kunnalle, joka on sitoutunut siihen, että paikka säilytetään koskemattomana.

Olen saapunut Khronoksen talolle kahden filosofiasta kiinnostuneen ihmisen kanssa. Kati Käiväräinen opettaa filosofiaa Elisenvaaran lukiossa, Jenni Peltola on opiskellut Käiväräisen filosofian kursseilla.

Mitä he ajattelevat taideteoksesta ja ajan olemuksesta?

–Kautta filosofian historian on pohdittu sitä, onko aikaa olemassa, onko se äärellinen vai ääretön. Se on iso metafysiikan kysymys, Käiväräinen miettii.

Hänen mukaansa Khronoksen talolle voisi tulla käymään filosofian syventävällä kurssilla esimerkiksi ympäristönäkökulmasta.

Peltolan mukaan suhtautuminen Khronoksen taloon on pessimistinen, jos vain tuijotetaan rakennuksia.

–Ajatus on helposti se, että katsotaan, miten asiat mätänee. Kuitenkin asian voi nähdä myös niin, että luonto lopulta voittaa. Tänne voi tulla ajan myötä rakennusten tilalle vaikka kuinka hienoa luontoa, Peltola miettii.

–Jos asiaa ajattelee filosofian näkökulmasta, voi pohtia erilaisia näkökulmia. On ainakin luonnon, ihmisen ja muutoksen näkökulma, Käiväräinen sanoo.

Erilaisia aikoja

Käiväräinen ja Peltola näkevät, että Khronoksen talon aikakäsitys on tyypillisen länsimaalainen, lineaarinen. Aika alkaa jostakin ja loppuu jonnekin. Syklisen aikakäsityksen kulttuureissa olisi tehty toisenlainen taideteos ajan taloksi.

Länsimaalaiselle kulttuurille ovat tyypillisiä myös käsitteet, jotka kertovat pyrkimyksestä hallita aikaa. Aikaa kulutetaan, aikaa tapetaan, aika uhkaa loppua, aika matelee. Kuitenkin aika on täysin ihmisen toimista riippumaton asia, vaikka sen kokeminen toki vaihtelee.

Ajan kokemiseen vaikuttaa paljon myös kokijan oma ikä. Mitä enemmän aikaa on takana, sitä nopeammin se tuntuu kuluvan.

–Itse elän aika lailla hetkessä ja huomaan asiat vasta kun ne ovat naaman edessä. Silti kollektiivinen menneisyys vaikuttaa paljon siihen, miten asioista ajattelee, Peltola miettii.

Molemmat pitävät hyvänä ja mielenkiintoisena asiana sitä, että joku näkee vanhassa pihapiirissä taideteoksen.

–On mielenkiintoista ajatella, mitä tälle tapahtuu? Säilyykö esimerkiksi kunnassa tietoa siitä, mikä tämä on ja miksi täällä on aita. Mitähän tälle paikalle on tuhannen vuoden päästä tapahtunut, Käiväräinen miettii.

Purut pihalle

Yksi Khronoksen talon ideoista on tehdä aika näkyväksi. Päällisin puolin katsoessa vuodessa ei tapahdu kovin paljon, mutta kun katsoo tarkemmin, luonto ottaa kaiken aikaa omaansa takaisin.

Seinien eristepurut ovat valuneet maahan jo useammassakin paikassa. Siellä, missä seinälaudoitus on irronnut, hirret alkavat mädäntyä, kohta ikkuna putoaa paikaltaan. Sisällä on varmasti märkää jo nyt, sillä yläkerran ikkuna on ollut rikki useamman vuoden. Piharakennuksen oven edessä oleva kuusi alkaa olla jo niin suuri, että ajan on kohta vaikea päästä ovesta sisään, jos lypsylle mielii mennä.

Ehkä kaikkein parhaiten ajan kulumisen näkee sammaleesta. Katoilla kasvava sammal on vuosi vuodelta paksumpaa.

Talon hidas muutos saa miettimään omaa rapistumista. Päivölän tilan rakennukset tuntuvat pitävän pintansa paremmin kuin keski-ikäisen paikallislehden päätoimittajan naama. Olisi mukava, jos olisi olemassa erilaisia aikatasoja. Voisi päästä kurkkaamaan, miltä Khronoksen talo näyttää sadan vuoden päästä – ilman että itse olisi yhtään vanhentunut.

On ehkä tyydyttävä siihen, mitä filosofian kursseilla sanotaan: tärkeintä ei ole löytää vastauksia, vaan esittää kysymyksiä. Vaikkapa siitä, että kukahan Khronoksen talossa oikein asustaa.


FAKTA

* Khronoksen talo on Lönnströmin säätiön ja taiteilijaryhmä IC-98:n eli Patrik Söderlundin ja Visa Suonpään vuonna 2016 aloittama taide- ja tiedeprojekti, jonka lähtökohtana on tarjota ajalle koti tuhanneksi vuodeksi.
* Alue on suojattu ihmisiltä ja sitä ympäröi portiton aita.
* Pöytyän kunta sai kiinteistön lahjoituksena ja on sitoutunut säilyttämään kohteen alueen ja rakennukset ennallaan.
* Pöytyän kunta haki alueelle luonnonsuojelualueen statusta, mutta Ely-keskus ei myöntänyt sitä.