Lakialoite tähtää tasa-arvoisempaan elatuslakiin – Aloitteen isä on pöytyäläinen Antti Tuppurainen

0
Pöytyäläinen Antti Tuppurainen on mies lakialoitteen takana, jolla pyritään uudistamaan elatusvelvollisten asemaa. Kuvassa Tuppurainen Nestor-poikansa kanssa.

PÖYTYÄ. Kansalaisaloite.fi -sivustolla kerätään parhaillaan nimiä lakialoitteeseen “Laki lapsen elatuksesta”, jolla pyritään korjaamaan elatuslain pahimmat epäkohdat. Lakialoitteen juuret löytyvät Pöytyältä.

–Ehdotin Elatusvelvollisten liiton hallituksessa, että voisimme tuoda asian kansalaisaloitteen avulla eduskunnan käsittelyyn, kertoo Antti Tuppurainen, joka on nykyisin Elatusvelvollisten liiton hallituksen varajäsen.

Tuppurainen on kokenut omakohtaisestikin, minkälaisiin tilanteisiin avioero ja siihen liittyvät lasten elatusapuasiat voivat johtaa ja toiminut myös auttavassa puhelimessa muiden kokemuksia kuunnellen.

–Epäkohtia pitää tuoda esille. Asian ongelmallisuudesta kertoo muun muassa se, että parhaillaan on vireillä kolme kansalaisaloitetta, jotka liittyvät erotilanteisiin ja lapsen elatukseen, Tuppurainen sanoo.

Kolme pointtia

Lakialoitteen sisällön tärkeimmät kohdat voi tiivistää kolmeen.

Ensinnäkin aloitteessa vaaditaan, että asianosaiset vastaavat itse oikeudenkäyntikuluistaan.

–Tällä hetkellä lähivanhempi voi viedä asioita ilman kuluriskiä käräjille vaikka kuinka paljon. Tämä mahdollistaa esimerkiksi taloudellisen kiristyksen ja kuormittaa käräjäoikeuksia. Aloite on kuitenkin herättänyt myös vastustusta, koska sen koetaan heikentävän lähivanhemman asemaa, Tuppurainen kertoo.

Vaikka lapset asuisivat vuoroviikoin kummankin vanhemman luona, toinen on aina määritelty lähivanhemmaksi. Tuppuraisen arvion mukaan noin seitsemässä tapauksessa kymmenestä lähivanhemmaksi määrätään äiti.

–En osaa sanoa, mistä se johtuu. Oletus lienee edelleen, että äiti on ensisijainen vanhempi, vaikka isät ovat ottaneet perheen pyörittämisestä viime vuosina todella paljon enemmän vastuuta, Tuppurainen sanoo.

Lakialoitteen toinen ydinkohta liittyy siihen, että elatusapua ei tarvitsisi maksaa lainkaan, mikäli lapset asuvat vuoroviikoin ja vanhempien elatuskyky on yhtäläinen. Vastaavasti jos lapsi asuisi vaikkapa kolmanneksen ajastaan etävanhemman luona, elatusapu oli kolmanneksen alhaisempi.

Kolmas vaatimus liittyy siihen, että elatusapua määriteltäessä otettaisiin nykyistä paremmin huomioon elatusvelvollisen todelliset tulot ja menot.

Apua ajoissa

Tuppurainen muistuttaa, että paljon muitakin epäkohtia löytyy. Esimerkiksi toisen vanhemman muuttoa toiselle puolelle Suomea ei käytännössä voi estää millään. Laki ei myöskään ota mitenkään huomioon uusperheitä, vaikka ne ovat hyvin yleisiä.

Yksi ongelma on resurssien vähäisyys.

–Esimerkiksi Pöytyä on kaikessa viisaudessaan päättynyt ulkoistaa lastenvalvojien palvelut Turkuun ja jono voi olla puolenkin vuoden pituinen, Tuppurainen sanoo.

Hänen mukaansa hyvin yleistä on sekin, että lastenvalvoja tarjoaa perinteistä mallia, missä etävanhempi tapaa lapsiaan vain joka toinen viikonloppu.

–Moni on erotilanteessa shokissa eikä välttämättä osaa vaatia muuta, Tuppurainen kertoo.

Jälkeenjäänyt lainsäädäntö ei helpota asioiden hoitamista. Esimerkiksi vuoroviikoin asuva ei voi saada koulukyytiä kuin lähivanhemman kotoa.

–Jos Pöytyällä on tilanne, missä lähivanhempi asuu Riihikoskella ja etävanhempi Yläneellä, lapsi ei saa koulukyytiä Yläneeltä Riihikoskelle. Mikään laki ei kuitenkaan estä kuntaa maksamasta koulukyytiä kyseisen kaltaisessa tapauksessa, Tuppurainen havainnollistaa.

Erot ja niihin liittyvät elatus- ja tapaamisriidat ovat pahimmillaan hyvin riitaisia. Tuppuraisen mukaan olisi tarvetta palvelulle, joka auttaisi hyvään eroon.

–Elatusvelvollisten liitto julkaisi lapsiperheen ero-oppaan viime vuonna ja nyt on työn alla lapsiperheen erokirja, johon on saatu rahoitus sosiaali- ja terveysjärjestön avustuskeskus Stealta. Tärkeää olisi, että erotilanteissa apua ja tukea olisi tarjolla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, Tuppurainen sanoo.