Miksi olet ehdolla tammikuun aluevaaleissa?
–Haluan tuoda esiin omat näkemykseni sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Muutoksen yhteydessä vaikuttamismahdollisuudet ovat normaalia suuremmat.
Miksi joku muu kuin kotikuntasi asukas äänestäisi sinua?
–Omaan työni kautta todellisen näköalapaikan lasten ja nuorten hyvinvointiin. Koulussa näkee poikkileikkauksen koko yhteiskunnasta ja se näkymä on hälyttävä.
Sotealan ammattilaisten lisäksi aluevaltuustossa tarvitaan kykyä katsoa kokonaisuuksia ja siinä minulla on paljon annettavaa ilman poteroitumista mihinkään puolue- tai kuntarajalinnakkeeseen. Näen Auranmaan kokonaisuutena esimerkiksi mahdollisen perhekeskuksen osalta.
Keskeisin tavoitteesi, jos tulet valituksi?
–Riittävä resursointi mielenterveyspalveluihin sekä lastensuojeluun. Erityisesti ennaltaehkäisevät ja matalan kynnyksen palvelut lapsille ja nuorille. Satsaamalla nuoriin takaamme hyvinvoinnin myös vanhemmille sukupolville lisääntyvän kantokyvyn kautta.
Hyvinvointialueen tulee työantajana pitää hyvä huoli sotealan työntekijöistä.
Millaisia uhkia näet sote-uudistuksessa?
–Unohtavatko kunnat ennaltaehkäiseviin hyvinvointipalveluihin panostamisen, kun korjaavat kulut hoitaa hyvinvointialue? Elääkö hyvinvointialue yli varojensa, kun valtiolta on mahdollisuus saada seuraavina vuosina rahoitusta enemmän? Rahoitusmalli on kestämätön tällaisenaan.
Uhkakuvista nostan esiin myös sen, että palo- ja pelastustoimelle ei ole erikseen korvamerkitty rahaa.
Millaisia mahdollisuuksia näet sote-uudistuksessa?
–Nyt jos koskaan tulee pyrkiä voimakkaisiin muutoksiin, esimerkiksi mielenterveyden ja lastensuojelun resursoinnin suhteen. Kun terveydenhuollon perus- ja erityistaso integroituu, saadaan kustannustehokkaita toimintamalleja.
Pitäisikö yksityisillä palveluntuottajilla olla nykyistä merkittävämpi rooli palvelun tuottajina?
–Kaikki keinot, joilla jonoja saadaan lyhennettyä, tulee ottaa käyttöön. Jos yritys tai kolmas sektori pystyy vastaamaan palvelutarpeeseen laadukkaasti ja kustannustehokkaasti, silloin sitä tulisi edistää. Itseisarvoa yksityistämisestä ei tule kuitenkaan tehdä.
Yksityinen palvelutuotanto myös poistaa painetta julkisen puolen lisäseiniltä. Kalliiden seinien sijasta rahat varsinaiseen palveluun.
Mitä tehdä sote-sektorin työvoimapulalle?
–Palkka on yksi palanen ratkaisussa hoitajapulaan, mutta ei ainoa. Pitovoimaan vaikuttavat myös hyvä johtaminen, hyvä perehdytys, mahdollisuus osallistua täydennyskoulutuksiin, mahdollisuus edetä uralla ja niin edelleen. Työntekijöiden hyvinvointiin tulee panostaa.
Ensisijaisesti siis sotealan pitovoima kuntoon. Jos tämän jälkeen lisäkäsiä vielä tarvitaan, niin olen avoin ulkomailta tuotavaan työvoimaan. Työtehtävät kielitaidon mukaan.
Mitä toivot paikallisista toimintamalleista säilytettävän?
–Vaikka työnantaja vaihtuu kunnasta hyvinvointialueeseen, toivon että inhimillisyys ja ihmisten väliset aidot kohtaamiset eivät vähene.
Mistä toimintamalleista haluat ottaa mallia?
–Jo perustetuista perhekeskuksista, joissa yhden luukun mallilla löytyy nuorten ja perheiden hyvinvointia ja terveyttä edistävä sekä varhaista tukea, hoitoa ja kuntoutusta tarjoava moniammatillinen verkosto. Tällainen perheitä kokonaisvaltaisesti palveleva keskus voisi olla mahdollista Auranmaalla alueuudistuksen myötä.
KUKA?
Nimi, ikä, paikkakunta, puolue: Pasi Björk, 39, Marttila, kokoomus
Ammatti ja koulutus: Yhtenäiskoulun rehtori, kasvatustieteiden maisteri
Keskeisimmät luottamustoimet tähän mennessä: Kunnanhallituksen jäsen ja kunnanvaltuutettu, Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin valtuuston varajäsen
Auranmaan Viikkolehti haastattelee Auranmaan alueen aluevaaliehdokkaita ennen 23.1. pidettäviä ensimmäisiä aluevaaleja. Kaikki ehdokasjutut tehdään samoilla kysymyksillä.