Auranmaalaiset lukevat jännitystä ja viihdettä

AURANMAA. Auranmaalaiset lukijat ovat mieltyneet jännitykseen, romanttiseen viihteeseen ja historiaan. Kotimaiset ja ruotsalaiset naiskirjailijat ovat auranmaalaisten suosiossa. Kovinkaan moni mieskirjailijan kirjoittama teos ei tällä hetkellä löydy Auranmaan kirjastojen lainatuimpien kirjojen listalta.

Auranmaan kirjastojen antamien listausten perusteella loppuvuoden luetuimpia kirjoja olivat 1800-luvun Turkuun sijoittuva esikoiskirjailija Ann-Christin Antellin romanttinen Puuvillatehtaan varjossa, Anni Kytömäen vuoden 2020 Finlandia-voittaja Margarita, Eira Pättikankaan historiallinen romaani Talvella päivät ovat pitkiä ja ruotsalaisen menestysdekkaristi Sofia Sarenbrantin Häpeänurkka. Koko viime vuoden ehkä luetuin saattaa kuitenkin olla Enni Mustosen syrjästä katsojan tarinoiden kahdeksas osa Pukija.

Auranmaalaisten lukijoiden suosimia kirjailijoita ovat myös ruotsalainen dekkaristi Camilla Läckberg ja viihdekirjailijat Tuija Lehtinen ja irlantilainen Lucinda Riley. Lasten suosikkeja ovat Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatu ja Patu -kirjat sekä Jeff Kinneyn Neropatin päiväkirjat.

Auranmaan kirjastojen viiden lainatuimman aikuisten kirjan kärki on kaikissa kirjastoissa erilainen, mutta Kosken kirjaston lainatuimmat poikkeavat eniten auranmaalaisten viihde- ja jännityspainotteisesta lukemistosta. Kosken listalle yltää Viveca Stenin dekkari Lumen uhrit, mutta kolmen kärjessä on muistin ja menneisyyden tutkiskelua, autofiktiota sekä historiaa ja huumoria.

Mieskirjailijoilta auranmaalaiset ovat halunneet huumoria ja jännitystä. Roope Lipasti näyttää päässeen auranmaalaisten suosioon, sillä häneltä on yltänyt kaksikin eri kirjaa kirjastojen viiden lainatuimman listoille.

Toimitus suosittelee

Auschwitzin kirjastonhoitaja antaa toivoa
Espanjalaisen kirjailija ja toimittaja Antonio Iturben kirjoittama, tositapahtumiin perustuva Auschwitzin kirjastonhoitaja kertoo rohkeasta, 14-vuotiaasta Dita Krausista, joka pelastui keskitysleiriltä. Ditalle rakkaus kirjoihin antoi uskoa elämään, vaikka hän elikin keskellä äärimmäistä pahuutta. Kirja on hämmästyttävä, järkyttävä ja ajatuksia herättävä, mutta toisaalta myös liikuttava ja toivoa antava. Auschwitsista on lyhyessä ajassa julkaistu useita eri teoksia, mutta varmasti ei yhtäkään liikaa. Auschwitzin kirjastonhoitaja on joka tapauksesta tästä tarjonnasta se kirja, joka ainakin kannattaa lukea. Tällä kirjalla on paljon sellaistakin kerrottavaa, josta et aiemmin ehkä ole tiennyt.
Marika Timonen

Toimintaa ja melankoliaa
Christian Rönnbackan yhdeksäs Antti Hautalehto -dekkari ”Tulen ja levottomuuden aika” on teemaltaan varsin ajankohtainen. Helsingissä tilanne alkaa muistuttaa Ruotsista tuttua jengisotaa, kun useita nuoria maahanmuuttajamiehiä saa surmansa ampumavälikohtauksissa.
Apua haetaankin naapurista, missä vastaavista tapahtumista on paljon kokemusta. Göteborgin keskusrikospoliisista saapuu suomalais-irakilainen Henna Björk Hautalehdon työpariksi. Björkillä on paitsi osaamista, myös henkilökohtaisia motiiveja Suomeen tulolleen. Vähän romantiikkaakin on kirjailija mahduttanut mukaan muuten melko synkkävireiseen kirjaan.
Rönnbackan tuorein Hautalehto jatkaa laadukasta sarjaa, missä jännitys ja toisiaan tiheästi seuraavat tapahtumat yhdistyvät Hautalehdon surumielisiin pohdintoihin siitä, mihin suuntaan oma kompassi pitäisi kääntää alati kaoottisemmaksi muuttuvassa maailmassa.
Hautalehto-dekkareissa on paljon samaa kuin ruotsalaisen Henning Mankellin kirjoittamassa Wallander-sarjassa. Molempien sarjojen päähenkilö on älykäs ja aikaansaapa, mutta elämän varjoissa kulkien melankolinen sankari.
Asko Virtanen