Miksi olet ehdolla tammikuun aluevaaleissa?
–Haluan vaikuttaa siihen, että perustason terveys- ja sotepalveluja saa lähipalveluina pienissäkin kunnissa myös jatkossa. Lisäksi pelastuspalveluverkosto pitää säilyttää, emme kaipaa jälkisammutusyksikköjä.
Miksi joku muu kuin kotikuntasi asukas äänestäisi sinua?
–Osaan vaikuttaa asioihin laajemminkin. Kansanedustajana tammikuussa 2013 eduskunnan talousvaliokunnan ”hätäkokouksessa” onnistuin pelastamaan Turun telakan, koska kokouksessa kuultavana ollut ministeri Vapaavuori muutti kantaansa tilanteen ratkaisuesityksiä kuvanneen puheeni perusteella.
Varsinais-Suomen laivanrakennusteollisuus muuttui tuolloin auringonlaskun alasta positiiviseksi rakennekehitykseksi maakunnassamme. Vientitukia on päätöksen jälkeen ohjautunut maakuntaan laivanrakennukseen ja alihankintayrityksille jo yli 20 miljardia euroa.
Keskeisin tavoitteesi, jos tulet valituksi?
–Sote- ja pelastuspalvelujen säilyttäminen lähipalveluina Auranmaalla ja muissa Varsinais-Suomen kunnissa. Alueellinen soteuudistus tarvitsee kuntien välistä yhteistyötä. Säästöjä pyritään saamaan turhaa hallintobyrokratiaa karsimalla.
Millaisia uhkia näet sote-uudistuksessa?
–Selvänä uhkana on sotepalveluiden karkaaminen perustetun hyvinvointialueen suurimpiin kuntiin ja kaupunkikeskuksiin. Maksajina ovat haja-asutusalueen asukkaat, suurimpina kärsijöinä ovat pienituloiset. Uhkana on myös palvelujen yksityistämisen markkinointi lupaamalla vajaita tai katteettomia palveluseteleitä, joita voivat käyttää vain ne kansalaiset, joilla on itsellään varaa maksaa setelinkäytön lisämaksut.
Millaisia mahdollisuuksia näet sote-uudistuksessa?
–Soteuudistuksen myötä voitaisiin Varsinais-Suomen yli 40 erilaista potilastieto-ohjelmaa yhdistää yhtenäiseksi potilastietojärjestelmäksi, jossa tieto seuraa ajantasaisesti potilasta ilman, että hoitajien ja lääkäreiden tarvitsisi naputella samoja kirjauksia joka ohjelmaan erikseen. Tällä parannettaisiin samalla merkittävästi potilasturvallisuutta. Säästöjen saamisen suurin este ovat historiallisten ohjelmistojen toimittajat, jotka alkavat heti itkeä päivitystulojensa perään, joita nyt nauttivat ylläpitämistään ohjelmista vuosittain.
Pitäisikö yksityisillä palveluntuottajilla olla nykyistä merkittävämpi rooli palvelun tuottajina?
–Käytännön hoitotyössä vaikeimmin hoidettavat potilaat yleensä ohjautuvat yliopistosairaaloihin ja alueen ylläpitämille vuodeosastoille ja hoitopaikkoihin. Markkinataloudessa harvan potilaan tai vanhuksen rahat riittävät loppuelämäksi. Yksityisiä palveluja voidaan kuitenkin käyttää täydentävinä ja jonoja purkavina ratkaisuina kunnallisen toimijan tilaamana, kuten alueuudistuksen markkinoinnissa on kuvattu. Nopeus ja ketteryys hyödynnetään käyttämällä digi-palveluita tukena. Alueuudistuksessa palautteet kentältä muovaavat sotea paremmaksi ja auttavat tehokkaiden avohoidon tuottajien ja luotettavien toimijoiden valinnassa ja seurannassa.
Mitä tehdä sote-sektorin työvoimapulalle?
–Nopea keino olisi kaikille hoitajille 300 euron korotus kuukausipalkkoihin, jotta alan veto- ja pitovoima paranisivat. Lisäksi pitää olla hyvä työyhteisön johtaminen ja työhyvinvoinnista huolehtiminen.
Mitä toivot paikallisista toimintamalleista säilytettävän?
–Pienissä kunnissa on ehdottomasti säilytettävä lääkärin ja hoitajan käsittävä vastaanotto ainakin kahtena päivänä viikossa, ettei jokaista reseptiä tarvitse lähteä kaupungista hakemaan. Digipalvelut ovat kuitenkin vielä kehitysasteella ja monien potilaiden ulottumattomissa. Esimerkiksi välikorvan tulehdusta on vaikea päätellä kameran kautta naaman ilmeistä.
Mistä toimintamalleista haluat ottaa mallia?
–Mielestäni lääkäriaikaa varattaessa puhelinvaihteen mahdollistama takaisinsoittopyynnön jättäminen on täällä maaseudulla hyvä palvelu. Tämäkään ei enää Turun kokoisessa kaupungissa kuulu toimivan, että sinnekö meidän pitäisi mennä jonon hännille?
Kuka?
Nimi, ikä, paikkakunta, puolue: Lauri Heikkilä, 64, Marttila, perussuomalaiset.
Ammatti ja koulutus: Erikoistutkija, elektroniikan ja tietoliikennetekniikan tohtori, fyysikko.
Keskeisimmät luottamustoimet tähän mennessä: Maakuntavaltuuston puheenjohtaja, kunnanhallituksen jäsen, entinen kansanedustaja.