Yhtenäinen susiaita, valonheittimet ja kovaa huutava radio ovat Rintalan tilan viimeinen toivo torjua suurpetojen hyökkäykset

0
Susiaidan portti avautuu, kun Tapio Rintala soittaa järjestelmään puhelimellaan.

PÖYTYÄ/Yläne. Rintalan luomulammastilalle kuljetaan puhelimella avattavasta rautaportista. Se ja tilan rakennukset sekä lähimmät laidunpellot kiertävä susiaita valmistuivat noin kuukausi sitten. Lampuri Tapio Rintala toteaa modernin umpipihan rakentamisen olleen välttämätön toimenpide, etenkin kun Suomen riistakeskus ei myöntänyt Yläneelle susien kaatolupia.

Riistakeskus hankki ja maksoi aitatarpeet. Portti-investointi jäi lopulta Rintalan tilan kontolle, koska susiasiantuntijoiden mukaan pedot eivät yleensä tule piha-aitausten sisäpuolelle. Tapio Rintala on toista mieltä. Viime syyskuussa sudet jolkuttivat hänen lampolaansa, söivät yhden lampaan ja tappoivat 13 muuta. Kesällä sudet tappoivat kaksi lammasta tilan vanhan saunan luota.

Kompromissina riistakeskus tarjosi käsikäyttöistä porttia, jonka avaaminen ja sulkeminen esimerkiksi heinäpaalien kuljetuksen lomassa olisi Rintalan mielestä liian työlästä.

Ensi kesä näyttää, kykeneekö aita estämään petojen vierailut. Sudet tuskin hyppäävät 1,4 metriä korkean aidan yli, mutta kaivautuminen sen alitse on Rintalan tietojen mukaan mahdollista.

Jo ennestään hänen kotitilaansa kiertää kolmisen kilometriä pitkä sähköistetty susiaita. Siitä ei ole voitu rakentaa aivan aukotonta.

Yksikään korsi ei saa koskettaa aitaa

Jotta susiaita toimisi kunnolla, ruohonkorret eivät saa koskettaa ja maadoittaa alinta teräslankaa. Tapio Rintala laskelmoi, että aidanalukset on siistittävä siimaleikkurilla 4-5 kertaa kesässä. Siihen sekä todennäköisiin korjauksiin kuluvan työn Rintala ynnää maksavan 4 000-6 000 euroa.

Riistakeskukselta saamiaan aitamateriaaleja hän kiittelee lujiksi. Tolpat ovat 2,5 metriä pitkiä ja niiden halkaisija on 8 senttimetriä. Niiden pitäisi Rintalan mukaan kestää routimista huomattavasti paremmin kuin joillekin tiloille toimitettujen heppoisempien tolppien.

Myös teräslangan Rintala luottaa olevan pitkäikäisempää kuin aiemmin tarjolla olleen vaijerin.

Lamput loistavat ja radio puhua pulputtaa

Tapio Rintala arvelee susien saapuvan tilalle tietystä metsänreunasta, jonka suuntaan loistaa nyt pimeällä viitisen valonheitintä. Lisäksi pihapiirissä on liikkeestä hälyttävä kameravalvonta. Toistaiseksi susia ei ole järjestelmään tallentunut.

– Sitten vielä soitamme radiosta puheohjelmaa kovalla volyymillä, josko edes se herättäisi susissa pelkoa, Rintala huokaa.

Ovatko nämä viimeiset keinot torjua susien hyökkäykset?

– Tavallaan, Rintala vastaa ja tuumaa jokaisen tietävän tehokkaamman keinon.

Hänen mielestään susivahinkoja olisi hillittävä kannanhoidollisella metsästyksellä, jossa laumasta kaadettaisiin susi ja lauman muut jäsenet oppisivat pelkäämään ihmistä.

Suomen riistakeskus myönsi joulukuussa luvan kaataa Someron, Nummi-Pusulan ja Tammelan alueella olevan kolmen suden lauman. Riistakeskus oli saanut Varsinais-Suomesta kahdeksan lupahakemusta 43 suden metsästämiseen. Pöytyältä haettiin kaatolupaa kahdekselle ja Mellilä-Marttila alueelta neljälle sudelle.

Rintala pitää ratkaisua perusteltuna Someron lauman aiheuttamien vahinkojen perusteella, mutta hänen mielestään toimenpiteitä olisi pitänyt kohdistaa myös muihin laumoihin, jotta susien ihmispelko lisääntyisi.

Kyytiä odottavat lapsenlapset huolettavat

Lampuri Rintala ei henkilökohtaisesti pelkää susia, mutta hän on huolissaan koulukyytiä odottavista lapsenlapsistaan sekä heidän kavereistaan.

Rintala ei tiedä, että Yläneellä olisi turvauduttu susien suhteen oman käden oikeuteen. Mahdottomana hän ei sitä kuitenkaan pidä, etenkin jos enemmistö asukkaista väsyy susipelkoon ja sen aiheuttamiin lieveilmiöihin, kuten marjastuksen sekä syrjäisten lenkkimaastojen välttelyyn.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here