Kiinteistönvälittäjien mukaan Aurassa on vetovoimaa, mutta silti asukasluku polkee paikallaan

0
Kiinteistönvälittäjä Essi Mäkilä nostaa Auran valttikortiksi väljyyden. Hän ei lähtisi suin päin tiivistämään keskustan rakennetta, vaikka kysyntää uusille asunnoille voisi ollakin.

AURANMAA. OP Koti Turun Seutu Oy LKV:n kiinteistönvälittäjä Essi Mäkilä kertoo, että viime vuonna ammattivälittäjät myivät Aurasta kahdeksan uudehkoa omakotitaloa, kun vuotta aiemmin lukumäärä oli kuusi. Uudehko tarkoittaa vuoden 2005 jälkeen rakennettua taloa.

Asuntonäytöillä Mäkilä on huomannut yhä useamman nuoren perheen haluavan Auraan, mikä on osaltaan lyhentänyt keskimääräistä myyntiaikaa 97 vuorokaudesta 79 vuorokauteen. Hyvät yhteydet Turkuun ja kunnolliset palvelut ovat Auran valttikortteja. Lisäksi monen tulijan vaakakupissa painaa asunnon hinta.

– Aurassa uudehko omakotitalo voi olla 100 000–150 000 euroa edullisempi kuin kaupungissa. Jos edetään Riihikoskelle, Tarvasjoelle tai Kyröön, hinta voi laskea vielä muutamalla kymmenellä tuhannella eurolla, Mäkilä sanoo.

Hän arvelee, että Auran keskustasta olisi helppo myydä enemmänkin asuntoja, mikäli niitä olisi tarjolla. Siitä huolimatta Mäkilä ei ryhtyisi tiivistämään keskustan rakennetta.

– Jos niin tehtäisiin, Aura menettäisi vetovoimaansa. Tänne tullaan väljyyden takia, Mäkilä kiteyttää.

Hinnoissa nousua

Essi Mäkilä on havainnut myyntihintojen pysyneen Aurassa melko vakaana tai olleen loivassa noususuunnassa.

Sen sijaan Tili Aura LKV:n yrittäjä ja kiinteistönvälittäjä Arto Savikangas kertoo aiempaa kovemman kysynnän nostaneen viime keväänä ja kesänä Auran hintatasoa uudehkojen pientalojen osalta jopa 30 prosentilla, josta on sittemmin tultu alaspäin.

Savikangas arvelee monen asunnonostajan olevan aluevaalien herättämien ajatusten myötä odottavalla kannalla ja katsovan, kuinka taajamien terveyspalveluille käy.

Savikankaan mielestä Auran kannattaisi petrata uudisasuntojen tuotantoa. Omakotitaloille on tontteja, mutta hän toivoo niitä myös rivitaloille.

– Ja kun olemme maaseudulla, on paljon asiakkaita, jotka etsivät maatilan talouskeskuksia, peltoa ja metsää. Tämäkin on asuntopolitiikkaa, Savikangas lisää.

Omaksi luvukseen hän nostaa syrjemmässä olevat iäkkäät ja remonttia vaativat talot. Etenkin maahanmuuttajat ovat niistä kiinnostuneita, vaikka remonttilainaa voi olla vaikea saada.

– Heillä on monesti sen verran säästöjä, että pääsevät niihin käsiksi. Lisäksi he laskevat tekevänsä remontit pitkälti omin voimin ja selviävänsä lähinnä materiaalikustannuksin, Savikangas selittää.

Mökkibuumi tuntuu Koskella

Koskella toimistoaan pitävän Maaseudun Notariaatti Oy:n kiinteistönvälittäjä Petteri Urmas on samaa mieltä kollegoidensa kanssa siitä, että vilkkaimmin Auranmaan paikkakunnista asuntokauppa käy Aurassa. Urmas sanoo myös mökkibuumin näkyvän edelleen yrityksensä myyntiluvuissa.

Koskella kauppa kulkee hänen mukaansa vanhoilla raiteillaan.

– Asuntoja myydään ja ostetaan entiseen tapaan, mutta mitään buumia ei ole havaittavissa. Ne jotka ovat talon täältä ostaneet, ovat olleet tyytyväisiä. Toivottavasti he levittävät sanaa eteenpäin ja paikkakunnan vetovoima kasvaisi, Urmas tuumaa.

Koskella riittää etenkin omakotitontteja, kunhan tulijoita vaan olisi.

Asukasluku kasvoi Pöytyällä ja Oripäässä

Vaikka asuntokauppa on vaikuttanut Aurassa vireältä, Tilastokeskuksen mukaan se ei ole nostanut kunnan väkilukua. Tammikuussa 2021 Aurassa oli 3 969 asukasta ja joulukuun lopussa 3 958 asukasta. Koskella asukasmäärä väheni viime vuonna 2287:stä 2271:een ja Marttilassa 1994:stä 1988:aan.

Väkilukuaan kasvattivat Pöytyä ja Oripää. Pöytyäläisten määrä nousi kahdella olleen joulukuun 2021 lopussa 8 227 henkeä. Eniten väkiluku kohosi Oripäässä, seitsemällä hengellä. Joulukuun lopussa oli 1 337 oripääläistä.