Kouluruoka maistuu Aurassa edelleen keskivertoa huonommin

0
Kouluterveyskyselyistä on toistuvasti noussut esiin, että kouluruoka maistuu auralaisille oppilaille huonommin kuin naapurissa Pöytyällä tai Varsinais-Suomessa keskimäärin. Sivistyslautakunta kävi viime perjantaina testaamassa kouluruuan, eikä löytänyt isompaa moitittavaa.

AURA. Kouluterveyskyselyistä on toistuvasti noussut esiin, että kouluruoka maistuu auralaislapsille ja nuorille huomattavasti huonommin kuin esimerkiksi pöytyäläisille. Viime keväänä tehdyssä kyselyssä 64 prosenttia 4.–5.-luokkalaisista auralaisista kertoi syövänsä kouluruualla pääruuan kaikkina koulupäivinä. Pöytyällä vastaava osuus oli 80 prosenttia.

Auralaisista 8.–9.-luokkalaisista puolestaan noin 43 prosenttia kertoi, ettei syö koululounasta päivittäin. Pöytyällä vain 10 prosenttia ja Varsinais-Suomessa keskimäärin 27 prosenttia yläkoululaisista jättää koululounaan toisinaan syömättä. Vuoden 2018 kouluterveyskyselyn mukaan kolmannes auralaisista nuorista ei syönyt kouluruokaa päivittäin.

Auran yhtenäiskoulun vs. rehtori Anu Pudas epäilee, ettei kouluterveyskysely anna ihan oikeaa kuvaa. Hän arvelee, että avainsana on päivittäin.

–4.–5.-luokkalaiset tulevat vielä opettajan kanssa syömään, mikä tarkoittaa, että syömättömyyden pitäisi näkyä hävikissä. En usko olevan totta, ettei ollenkaan syötäisi, Pudas sanoo.

Myös yläkoululaisissa on Pudaksen mukaan harvassa ne, jotka eivät tulisi ruokalaan. Esimerkiksi keskittymisvaikeuksina Pudas ei ole syömättömyyden erityisesti näkyvän.

–Muutaman oppilaan olen huomannut, että he eivät käy ruokalassa, mutta he ovat poikkeus. Joillakin oppilailla tuntuu olevan energiavajausta. He ovat varmaan samoja, jotka jättävät aamupalan syömättä.

Pudaksen kokemuksen mukaan oppilaat tulevat mielellään ruokalaan. Toisaalta hän myös veikkaa, että toisinaan saattaa olla päiviä, jolloin näkkileipää kuluu. Palautetta kouluruuasta tulee hyvin harvoin rehtorille.

–Viimeksi vitosluokan tytöt toivoivat, että olisi useammin jälkiruokia.

Aurassa kouluruuan valmistaa Kaarea. Palveluesimies Sari Karangon käsityksen mukaan negatiivista palautetta harvoin tulee keittiöllekään. Hävikkiä ei hänen mukaansa juurikaan ole.

–Vuosien mittaan on opittu lasten lempiruuat ja tiedetään myös, mitkä ruuat eivät mene niin hyvin kaupaksi, Karanko sanoo todeten, että toisinaan lautasilla huomataan olleen pelkkää näkkileipää.

Hänen mukaansa ruokaan on tehty muutoksia oppilaiden mieltymysten mukaan ja reseptiikkaa on muokattu Auran koululaisille maistuvammaksi.

–Esimerkiksi kastikkeista on jätetty kasvikset pois. Mielestäni meillä on sellaiset ruuat, jotka maistuvat pääsääntöisesti kaikille.


Sanna Laine, Niina Aarnio, Ismo Litva, Hannu Jalava ja Laura Alikeskikylä testasivat Auran kouluruuan.

Ruualle arvosana hyvä, mutta lisää mausteita kaivattiin

Onko vika ruuassa vai missä, jos reilusti yli kolmannes koululaisista kertoo jättävänsä kouluruuan väliin? Auran sivistyslautakunta kävi syömässä koululounaan viime viikon perjantaina, jolloin tarjolla oli jauhelihakiusausta. Näiden maistiaisten perusteella sivistyslautakunnan jäsenet eivät havainneet ruuassa isompaa moitittavaa, joskin useampi totesi, ettei yhdestä ateriasta voi muodostaa kokonaiskuvaa. Ruoka sai sivistyslautakunnalta arvosanaksi 8,5.

Mausteita ruokaan olisi kaivattu lisää ja mahdollisuus niiden lisäämiseen itse nousi esiin. Sari Karangon mukaan tämä mahdollisuus onkin olemassa, joskaan ei suolan osalta. Suolasirottimien puuttumista ruokalasta Karanko perusteli ravitsemuksellisillä syillä.

–Kotona pitää opettaa, miten suolaa käytetään oikein, mahdollisuutta suolan lisäämiseen oman maun mukaan toivonut Hannu Jalava tuumaili.

Ruokaa luonnehdittiin perinteiseksi kotiruuaksi ja ulkonäöltäänkin hyväksi. Kiitosta sai myös ruokalan siisteys.

–Eihän tätä työmaaruokalan tarjontaan voi verrata, mutta kyllä tämä maistui, Niina Aarnio sanoi.

Sanna Laineella on kouluikäisiä lapsia ja heiltä on Laineen mukaan tullut palautetta lähinnä kumiperunoista. Jalava arvioi kumiperunoiden olevan koululaisten keskuudessa vuosikymmenestä toiseen elävää legendaa. Karanko huomautti perunoiden tulevan paikalliselta viljelijältä mutta valmiiksi kuorittuna.

–Ilmeisesti ruoka on parantunut, mutta voi olla, että lapset ovat keskenään leimanneet ruuan huonoksi, Laine mietti.

Ismo Litvakin arveli joukkopaineen vaikuttavan nuorten mielipiteisiin ja asenteisiin. Myös kotien vaikutusta pohdittiin.

–Joka lapsella on jokin ruoka, josta ei tykkää. Mutta se ei tarkoita, että ruoka olisi huonoa, Jalava totesi.