Myös pöytyäläinen Elias Kankare ja riihikoskelainen Viljami Kuusela pitivät kokeen aiheita hieman hankalina. Kankareelle ja Kuuselalle jäikin kokeesta epävarma olo. Kokeeseen valmistautuminen joka tapauksessa vaikutti Auranmaan Viikkolehden tavoittamien abiturienttien kohdalla menneen ainakin eväiden osalta nappiin.
–Eväitä jopa jäi, niistä ei tullut pulaa, Loisa sanoi.
–Eväät olivat hyvät, Kankare ja Kuusela totesivat.
Haverilainen Milla Kiiski kertoi selviytyneensä kokeesta pähkinöiden, viinirypäleiden ja smoothien voimin. Westerlund puolestaan otti omat kahvit termariin, sillä koronan vuoksi perinne kirjoitusten kahvitarjoilusta on katkennut.
Vakavammin ottaen eväissä saattaa osalla olla joitain puutteita, sillä kevään abiturientit ovat opiskelleet valtaosan lukioajastaan koronan varjossa.
–Hankala sanoa, kun vertailukohtaa ei pysty saamaan, mutta oppiminen ainakin on ollut hankalampaa, Westerlund pohti etäkoulun vaikutuksia ja muistutti kanssaopiskelijoiden merkityksestä oppimisessa.
Loisa arvioi, että etäopetusjaksolla on saattanut jäädä puutteita etenkin matematiikan taitoihin.
–Kaikkea opetettua ei välttämättä ole ymmärtänyt, Kiiski komppasi.
Kuusela ei uskonut etäopetusjaksojen vaikuttaneen oppimiseensa, mutta Kankare pelkäsi kirjoitusten menevän heikommin kuin jos koulua olisi käyty normaalisti.
–Etäjaksoilla ei tullut opiskeltua, Kankare myönsi.
Kyröläinen Joona Keiski kertoi pitäneensä etäkoulusta, joskin myös hän totesi kakkosvuoden aikana arvosanojen saattaneen tippua.
–Mutta kolmannella saatiin kiinni, hän arvioi ja kiitteli, että abivuoden kokelaat saivat olla lähiopetuksessa.
TUTKINTORAKENTEEN uudistuttua kokelaiden tulee tästä keväästä alkaen kirjoittaa entisen neljän kokeen sijasta viisi valmistuakseen. Haastatellut kokelaat olisivat joka tapauksessa kirjoittaneet vähintään viisi koetta.
Kirjoitettavien aineiden listalla haastatelluilla oli äidinkielen ja englannin lisäksi matematiikka. Melko yleisesti kirjoitettavia aineita vaikuttivat olevan myös fysiikka ja yhteiskuntaoppi. Westerlund kertoi ottaneensa yhteiskuntaopin kirjoitusohjelmaan ex-tempore haastaakseen itseään.
–Alkuperäisessä suunnitelmassani ei ollut yhteiskuntaoppia, mutta kurssit menivät niin hyvin, hän selvitti.
Ukrainan sodan nuoret eivät olleet antaneet pahasti häiritä keskittymistään kirjoituksiin, joskin Kiiski arvioi sodan jonkin verran vaikuttaneen.
–Totta kai lukuloma osittain meni liikaa uutisia seuratessa, mutta aika hyvin olen pystynyt nollaamaan ajatukset ja keskittymään tähän, Loisa sanoi.
–Järkyttävää ja surullista, mutta ei sota ole vaikuttanut keskittymiseeni, Westerlund puolestaan totesi.