AURANMAA. Kuntaliiton palveluksessa työskentelevä varautumisen ja turvallisuuden erityisasiantuntija Ari Korhonen toteaa, että tärkeimpiä suojautumistaitoja ja -keinoja esimerkiksi laskeuman varalle on osata sulkea oman kodin ilmanvaihto ja pitää yllä pientä varmuusruokavarastoa, jonka turvin selviää kolme vuorokautta.
Korhonen on huomannut itselläänkin olevan petrattavaa kuivamuonavaraston suhteen, muttei hän näe tarvetta hätiköidä. Muonapuoli ja muut suojautumisasiat kannattaa kuitenkin hoitaa kuntoon jo silloin, kun niitä voi vielä järjestellä kaikessa rauhassa.
– Jos tilanne kiristyisi, viranomaiset antaisivat varautumiskehotuksia ja muistuttelisivat kansalaisia. Asiatuntija-arvioiden perusteella Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu välitöntä uhkaa tai vaaraa, Korhonen sanoo.
Väestönsuojat painottuvat kaupunkeihin
Ukrainan sota on herättänyt taloyhtiöt ja pelastusviranomaiset tarkistamaan väestönsuojien kuntoa.
Ari Korhosen mukaan väestönsuojelun perusasiat ovat hyvällä tolalla. Havaitut puutteet ovat liittyneet lähinnä vanhentuneisiin tarvikkeisiin.
Suomen kaupungeissa on asukaslukuun suhteutettuna runsaasti väestönsuojia, mutta maaseudulla niitä on lähinnä vain uusimmissa julkisissa rakennuksissa.
Väestönsuoja tulee rakentaa, kun samalla tontilla tai rakennuspaikalla uudisrakennuksen tai -rakennusryhmän koko on vähintään 1 200 m². Teollisuus- ja muissa niihin rinnastettavissa rakennuksissa vähimmäiskoko on 1500 m².
Korhonen toteaa, että Ukrainan sodan perusteella väestönsuojien keskittäminen kaupunkeihin näyttää riskiperusteisesti oikealta ratkaisulta. Ukrainan kaupungeissa suojautumistarve on ollut suurta, kun taas maaseudulla on sangen vähän ohjusiskuja tai tykistötulta puoleensa vetäviä kohteita.
– Kaupunkien valtaus näyttää olevan symbolinen asia, jolla maa otetaan haltuun, Korhonen lisää.
Suojassa on tarkoitus olla vain hetki
Väestönsuojien käyttö on viimesijainen suojaustoimi.
– Ennemmin väestöä evakuoidaan turvallisemmille alueille kuin käsketään suojiin, Ari Korhonen selittää.
Suuri osa väestönsuojista on mitoitettu pienen joukon lyhytaikaiseen oleskeluun. Niissä ei ole liiemmälti tilaa. Esimerkiksi julkisten tilojen, yritysten ja taloyhtiöiden suojiin mahtuu juuri ja juuri sen verran ihmisiä, joita kiinteistössäkin lasketaan olevan.
– Oli sitten kyseessä säteilyonnettomuus tai sotatila, väestönsuojissa on tarkoitus viipyä ainoastaan sen aikaa, että on mahdollista evakuoitua turvalliseen paikkaan, Korhonen sanoo.
Todennäköisesti liike kävisi kriisin tullen kaupungeista rauhallisempiin kyliin.
Pöytyän tekninen johtaja Tarmo Rantanen kertoo, että kunnan uusimmissa julkisissa rakennuksissa on lyhytaikaiseen oleskeluun tarkoitetut väestönsuojat.
Vielä väestönsuojiakin keskeisempänä maaseutukunnan ja koko maan varautumiskysymyksenä Rantanen pitää sitä, kuinka taataan maatalouden ja kuljetusten jatkuvuus kriisin keskellä.