AURA / PÖYTYÄ. Jyväskylässä syntyneen ja Ähtärissä koulunsa käyneen Ursula Laitakarin lapsuuden unelma-ammatti oli linja-auton kuljettaja. Vaikka hänestä ei bussikuskia tullutkaan, matkaamista elämässä on riittänyt.
Laitakari valmistui Oulun yliopistosta filosofian maisteriksi pääaineenaan englantilainen filologia. Sen jälkeen hän teki käännöstöitä, jotka painottuivat elämäntapalehden suomentamiseen. Kun lehden julkaiseminen lopetettiin, Laitakari lähti uusille poluille. Hän kävi eräopaskoulua ja hankki vielä kirjastoalan pätevyyden.
Viimeksi mainittu vei töihin Utsjoelle, Isojoelle, Akaaseen ja Ähtäriin sekä lähelle lapsuuden haaveammattia. Utsjoella ollessaan Laitakari nimittäin pääsi hoitamaan Suomen ja Norjan rajaseudulla yhteispohjoismaista kirjastoautoa, joskaan hän ei saanut tarttua rattiin.
Laitakarilla on käytynä myös lentoemäntäkurssi. Hän tuli suorittaneeksi sen huonoon aikaan loppuvuodesta 2008. Lentomatkustamisen laskusuhdanteen myötä kurssi vietiin läpi, muttei osallistujille tarjottu töitä.
Työpisteitä Aurassa ja Pöytyällä
Päästyään hiljattain Auran ja Pöytyän kirjastotoimenjohtajaksi, Ursula Laitakari hankki asunnon Virttaalta.
Hänen tehtävänään on hallinnoida molempien kuntien kirjastotointa ja olla kirjastoammattilaisten esimies. Aurassa alaisia on kaksi ja Pöytyällä kuusi. Esimiehenä Laitakari luottaa vuorovaikutuksen voimaan.
6Ihmiset toimivat ja työskentelevät hyvin, kun he kohtelevat toisiaan hyvin, hän kiteyttää.
Lisäksi Laitakari hallinnoi kirjastoaiheisia hankkeita. Yksi pöydällä oleva asia on Auran kesäkuinen Aurinkoviikko ja siihen liittyvän kirjailijavierailun järjestely.
Tilanteen vaatiessa Laitakari palvelee asiakastiskin takana.
6Lähinnä loma-aikoina tai jos joku meistä sairastuu, hän täsmentää.
Digitaidot haltuun
Miltä näyttää kirjastolaitoksen tulevaisuus äänikirjojen ja suoratoistopalvelujen yleistyessä?
6Vähän vakavaksi vetää. Silti toivon ja uskon, ettei lähivuosina tapahdu hirveän dramaattista muutosta. Fyysisiä kirjoja tarvitaan yhä. Lisäksi kirjastolaitoksen tulee tarjota tiloja sekä palveluita eri ikäryhmille, Laitakari vastaa.
Hänen mielestään Auran ja Pöytyän kirjastoissa lasten sekä nuorten asiat ovat hyvässä hoidossa ja niin tulee olemaan jatkossakin. Tuore kirjastotoimenjohtaja toivoo, että hän voisi tehdä jotakin myös ikäihmisten hyväksi. Se voisi olla verkkokirjaston käyttöopastusta ja sukellusta esimerkiksi puhelinsovellusten maailmaan.
6Jottei kenenkään tarvitsisi kokea olevansa väliinputoaja digikansalaistaidoissa, hän perustelee.
Perinteisempiä asioita Laitakarin toivelistalla ovat runomatineat sekä kirjailijavierailut ja kotikirjastopalvelun kehittäminen. Huolissaan hän on kirjastojen aineistomäärärahoista sekä Aurassa että Pöytyällä. Nykyistä alhaisemmiksi niitä ei hänen mielestään voi laskea.
Lisää suunnitteluaikaa
Auralaisia on puhututtanut kirjastonsa palvelutuntien väheneminen. Aiemmin niitä oli 34 ja 2.5. alkaen enää 29. Tuleeko palvelutaso heikkenemään?
Ursula Laitakari luottaa muutoksen poikivan enemminkin hyviä asioita kuin moitittavaa. Sen myötä henkilökunnalla on entistä enemmän aikaa tehdä suunnittelutyötä.
6Kehittämistyö tulee mahdolliseksi, kun työaikaa riittää muuhunkin kuin päivystämiseen, Laitakari selittää ja muistuttaa omatoimikirjaston venyttäneen aukioloaikaa aamusta ja illasta.
Kuka?
* Ursula Laitakari
* Auran ja Pöytyän kirjastotoimenjohtaja
* 52-vuotias
* Haluaa tutustua Auran kunnan virkistysalue Koivuniemeen, Savojärveeen ja muihin luontokohteisiin
* Tykkää uida luonnonvesissä
* Lempipaikka on kesämökki Virroilla, Toisveden rannalla
* Haluaisi tavata Kaari Utrion
* Motto: ”Piiru opportunismia ei ole koskaan pahasta”