Olin pikkupoikana päivähoidossa mummini luona. Yhden huoneen nurkassa oli silloin 1970-luvulla jo sangen iäkäs, mutta epäilemättä sodanjälkeisinä vuosina aikansa huipputekniikkaa edustanut radio-levysoitinyhdistelmä ja paljon mielenkiintoisia savikiekkoja, joita tykkäsin soitella. Samalla taisin saada asennekasvatusta.
Yksi mieleen jäänyt kappale tuskin olisi ainakaan nykyisen hallituksen mieleen. Geog Malmsténin Nikkelimarkka-laulussa nimittäin rallateltiin: ”Ainahan on maksettava eikös juu, mitä tässä maailmassa velkaantuu.” Tänään alkaa hallituksen kehysriihi, mutta en nyt taida lähettää laulua maamme oripppppääläiselle valtiovarainministerille. Tällä hallituksella on ollut murheita vähintäänkin riittävästi eikä loppua näy. Se vielä puuttuisi, että pitäisi velatkin muuttaa saataviksi.
Mieleen on jäänyt myös Jurvan ja Pekkarisen ralli vuodelta 1940, missä lauletaan: ”Arvoon on noussut Suomen puu, bensiinin hajukin jo unhoittuu.” Laulu kertoo häkäpönttöautoista. Siis tekniikasta, millä auto saadaan kulkemaan puuta polttaen häkäkaasulla. Koska oli sota ja bensiinistä kova pula, piti keksiä vaihtoehtoisia polttoaineita. Aikansa huipputekniikkaa edustanut häkäpönttö tarjosi matkustajille myös liikuntaa. Teho ei ollut kummoinen ja jyrkässä mäessä tarvittiin matkustajia työntämään. Järjestelmässä oli puutteita, mutta se oli käyttökelpoinen. Ehkä jopa kehityskelpoinen.
Häkäpöntöt tulivat mieleen, kun luin juttua siitä, miten EU–maat rahoittavat avokätisesti Venäjän sotatoimia ostamalla maasta edelleen öljyä ja kaasua. Vaihtoehtoisten öljynmyyjämaiden lista oli mielenkiintoinen: Iran, Venezuela, Saudi-arabia, Arabiemiraatit. Mikään kyseisistä maista ei ole varsinaisesti tunnettu ihmisoikeuksien tarkasta kunnioittamisesta. Eettisesti kestävistä öljyntuottajista tulee lähinnä mieleen Norja.
Tavalla tai toisella öljyriippuvuudesta pitää siis päästä eroon ja nopeasti. Kun hätä on suurin, on apukin lähellä: metsä. Ehkä häkäpöntöstä ei ainakaan ihan heti ole bensiinimoottorin korvaajaksi, mutta monenlaista muuta puun energiakäyttöä olisi mahdollista lisätä. Nykytekniikallakin voitaisiin tehdä paljon, mutta ennen kaikkea pitäisi panostaa tutkimukseen ja kokonaan uusiin innovaatioihin.
Eikä puunkäytön lisäämisen tarvitse olla ilmastolle huono asia. Metsien hyvällä hoidolla niiden kasvua voi lisätä. Hyvin hoidettu metsä on suorastaan hiiliahmatti.
päätoimittaja
Asko Virtanen
asko.virtanen@avl.fi