PÖYTYÄ. Maaliskuun puolivälissä Vihervakan toimitusjohtajana aloittanut agronomi Juho-Matti Hämäläinen tuntee maatalouden kahdestakin näkökulmasta.
–Olen alastarolainen maatalon poika. Viljelemme vaimoni kanssa sekä minun kotipaikkaani Alastarolla että hänen kotipaikkaansa Jokioisilla. Molemmat ovat kasvinviljelytiloja. Pysyy kosketus käytännön tekemiseen, Hämäläinen kertoo.
Viimeiset kymmenen vuotta Hämäläinen on työskennellyt Boreal Kasvinjalostus Oy:n siemenkeskuksen tuotantopäällikkönä. Vihervakan ala on siis tuttu. Vihervakka on yksi suurimmista siemenkäsittelylaitoksista.
Lisäksi yritys toimittaa siirtonurmia. Siirtonurmet ovat tuoneet liikevaihdosta noin viidesosan. Vihervakan siirtonurmea voi käydä koettamassa vaikkapa olympiastadionilla, minne Vihervakka toimitti siirtonurmen vuonna 2019. Siirtonurmia kasvatetaan Virttaalla 20 hehtaarin alueella.
Suomen suurimpia
Vihervakka on yksi Suomen suurimmista siemenenkäsittelylaitoksista. Vuodessa yritys käsittelee noin 12 000 tonnia siementä, josta noin 10 000 tonnia on viljansiemeniä. Loppu on muun muassa palkokasvien, öljykasvien ja nurmien siementä.
Asiakkaat tuovat siemenviljaa Vihervakkaan kunnostettavaksi ympäri Suomea. Kunnostuksen ja pakkaamisen jälkeen siemeniä toimitetaan jokaiseen maan kolkkaan aina ulkomaita myöden, viimeisimpänä esimerkkinä Kanada, minne toimitettiin Vihervakassa kunnostettua ja pakattua Timotein siementä. Logistiikalla on siis alalla suuri merkitys.
–Sijainti Pöytyällä, keskellä Suomen vilja-aittaa valtatien varressa on hyvä, Hämäläinen muistuttaa.
Tavoitteena on kasvaa edelleen, sillä yritys investoi viime vuonna ThermoSeed-käsittelymenetelmään. Vihervakka on Suomessa ainoa kyseistä menetelmää käyttävä laitos.
Viljelijät ovat ottaneet höyrykäsittelyn hyvin vastaan, sillä se on jo nyt Vihervakan yleisin siemenenkäsittelymenetelmä. Menetelmällä tehdään jo noin 90 prosenttia Vihervakassa kunnostettavista ja pakattavista viljansiemenistä.
–ThermoSeed- eli höyrykäsittely, on tehokas vaihtoehto perinteiselle kemialliselle peittaukselle. Höyrykäsittelyssä johdetaan höyryä siemenmassan lävitse, mikä poistaa siemenistä mahdolliset taudinaiheuttajat. Menetelmää voidaan käyttää myös luomuviljelyksessä, Hämäläinen kertoo.
–Höyrykäsittelyn etu on myös siinä, että jos siementä jää yli, sen voi käyttää vaikka rehuna, Hämäläinen muistuttaa.
Hyvä kesä toiveissa
Pelloille mennään tänä vuonna poikkeuksellisen ristiriitaisin tuntein. Tuotantopanokset kuten lannoitteiden ja polttoaineen hinnat ovat jopa kaksinkertaistuneet. Toisaalta myös viljan hinta on tuplaantunut viime syksystä.
–Pitää toivoa äärimmäisen hyviä kesäsäitä. Parina viime kesänä on ollut ongelmia niin liiallisten sateiden kuin kuivuudenkin kanssa, Hämäläinen sanoo.
Sekä Venäjä että Ukraina ovat olleet suuria viljanviejämaita, joten maailmanmarkkinoilla odotetaan viljan hinnan pysyvän sodan ja pakotteiden vuoksi korkealla. EU:ssa on mahdollista ottaa kesantopeltoja uudelleen viljelyyn, mutta ne ovat harvoin parhaassa mahdollisessa kylvökunnossa.
Vaikka maataloustuotteista uhkaa tulla pulaa, maatalous painii pahojen kannattavuusongelmien kanssa. Kannattavuusongelmien syistä kauppa ja jalostava teollisuus ovat syytelleet toisiaan.
–Kaupan keskittyminen ja sen mukana tuleva vahva neuvotteluasema on ongelma. Toivoa sopii, että Suomi pysyy omavaraisena jatkossakin, vaikka helppoja vuosia ei ole edessä. Avain jatkuvuuteen on se, että tuottaja saa tuotteestaan sellaisen hinnan, että toiminta on kannattavaa, Hämäläinen sanoo.