PÖYTYÄ/Kyrö. Kyrön Marttojen Maija Verho sanoo koronan opettaneen ihmisille varautumista. Monet ovat hankkineet sen verran kotivaraa, että sillä selviää eristysajan käymättä kaupassa.
Verho arvelee itsekin pärjäävänsä melko hyvin niin kauan kuin sähköä riittää ja hanasta tulee vettä. Niiden katketessa jopa kokeneella martalla menisi hetkeksi sormi suuhun. Ensimmäiseksi Verholle iskisi huoli jääkaapissa ja pakastimessa olevista ruuista.
– No, aluksi käyttäisin tuore- ja jääkaappituotteet. Arkkupakastimen sulaminen -18 asteen lämpötilasta nolla-asteiseksi vie useita vuorokausia. Sulaneet elintarvikkeet voi valmistaa ruoaksi tai kypsentää ennen uudelleen pakastamista, Verho sanoo.
Varastoa tulee käyttää
Puheet pahan päivän varalle koottavasta selviämispakista ovat Maija Verhon mielestä siinä mielessä haitallisia, että pakkiin tulee helposti haalittua elintarvikkeita, joita ei normaalioloissa syötäisi.
– Ja kun ruokia sitten tosipaikan tullen tarvitaan, ne ovat päässeet vanhentumaan, Verho sanoo.
Hänen mielestään on fiksumpaa ostaa pitkään säilyviä arkiruokia, syödä niitä ja täydentää varastoa käytön myötä.
– Kannattaa ennakoida ja ostaa uusi puurohiutale-, näkkileipä- tai keksipaketti, kun on avaamassa viimeistä kaapissa olevaa pakkausta. Näin ne eivät pääse loppumaan.
Verho muistuttaa esimerkiksi monien makkaroiden ja juustojen säilyvän hyvin avaamattomissa pakkauksissaan, kunhan jääkaappi toimii ja huomaa seurata päiväyksiä. Pussiruoista ja säilykkeistä saa valmistettua sangen monipuolisia aterioita. Kaupoissa on tarjolla myös huoneenlämmössä säilyviä maitotuotteita.
Pullovettä ja vesiastioita
Kokkaaminen monimutkaistuu, jos sähkö katkeaa ja hanavesi lakkaa juoksemasta. Vedenjakelun keskeytyessä viranomaiset perustavat vedenjakelupisteitä.
Onkin tärkeää, että kotitalouksista löytyy puhtaita kannellisia astioita, joissa vettä voi säilyttää ja kuljettaa. Hätätilanteen varalle kotona on hyvä olla jokunen litra kaupasta ostettua pullovettä.
Poikkeusoloissa Maija Verho laittaisi ruokaa todennäköisesti kaasugrillillä, sikäli kun kaasua olisi saatavilla. Toinen kätevä vaihtoehto olisi hankkia retkikeitin ja siihen polttoainetta. Lisäksi retkeilykaupoista saa vedenpuhdistimia, joiden avulla pystyy juomaan järvivesiä.
Poikkeusoloissa kokkailu ja kaikki muukin eläminen saattaa olla kylmää puuhaa. Siihen tulee varustautua riittävällä vaatetuksella.
Turvaverkko kantaa
Maaseudulla ollaan siinä mielessä onnellisessa asemassa, että käytössä on lämpöä tuottavia takkoja sekä puuhelloja, vettä saadaan porakaivoista ja on maakellareitakin. Osaamista löytyy myös ulkokäymälöiden rakentamiseen.
Käymäläasia on Maija Verhon mielestä yksityiskohta, jota jokaisen kannattaa pohtia.
– Vesivessa on mahdollista vetää vain kerran, jos vettä ei tule. Pitää siis olla roskapusseja, joissa jätökset voi viedä roskiin. Myös sadevettä voi käyttää huuhteluun, jos sitä on saatavilla, hän sanoo.
Verho kannustaa luomaan turvaverkkoja ja vaalimaan naapurisuhteita, jotta selviämisavuja voidaan tiukan paikan tullen käyttää yhteisesti. Hänen mielestään kannattaisi selvittää muun muassa se, montako kenttäkeittiötä on saatavilla.
Kyrön torilla myydään keskiviikkoisin Riitta Hakalan kenttäkeittiöllä valmistettua hernekeittoa, mitä Verho kehuu huoltovarmuuden näkökulmasta esimerkilliseksi toiminnaksi.
Jotta poikkeusolojen epämiellyttävät asiat eivät synkistäisi mieltä, Verho kannustaa lisäämään kotivaraan myös kortti- ja lautapelejä sekä muuta mielialaa nostavaa viihdykettä.
Kotivara
Säilyvää arkiruokaa
Vesiastiat
Lämmintä vaatetta ja makuupussit
Lääkkeet
Erityisruokavalion elintarvikkeet
Tölkinavaaja
Radio, taskulamppu ja paristot
Hygieniatarvikkeet, kosteuspyyhkeet
Teippiä ja tuorekelmua ikkunoiden tiivistämiseen
Kynttilät ja tulitikut
Käteistä rahaa
Lemmikkien tarvikkeet
Asiapaperit yhdessä paikassa
Valokuva jokaisesta perheenjäsenestä
Joditabletit
Aggregaatti tai kunnollinen varavirtalähde
Lauta- tai korttipelit
Lisätietoa:
www.martat.fi/marttakoulu/ruoka/kotivara/
www.spek.fi/turvallisuus/varautuminen-kotona/