Rehun kallistuminen ajaa sikatilalliset ahdinkoon – Lehtimäen tila tekee tappiota 5 000 euroa viikossa

0
Jari Lahtisen mukaan sianlihan tuottajahinnan tulisi nousta 2,50 euroon per kilo, jotta työ kannattaisi. Nyt hinta on 1,80. Kuva: Lehtimäen tila.

PÖYTYÄ/Haveri. Jari Lahtinen kertoo ostaneensa rehuviljaa tasaisella tahdilla viime syksyn puinneista asti. Jos rehua pitäisi ostaa nyt ja takana olisi tuoreita suurinvestointeja, tilanne olisi Lahtisen mukaan vieläkin katastrofaalisempi.

– Viime puintien aikoihin ohran ja vehnän tonnihinta oli 180 euroa. Tällä hetkellä ohraa myydään rehuksi 355 eurolla per tonni ja vehnää 400 eurolla. Rehussa käytettävien kivennäisten ja valkuaisten kustannukset eivät ole nousseet yhtä rajusti, mutta kaikkinensa rehun hinnannousu on 80–90 prosentin luokkaa, Lahtinen sanoo.

Hänen luotsaamansa Lehtimäen tila tuottaa 1,1 miljoonaa kiloa sianlihaa vuodessa, myy jonkin verran porsaita ja kuluttaa 10 000 kiloa rehukomponentteja päivässä.

– Rehukomponentin hinta on noussut noin 200 euroa tonnilta, eli päiväkohtainen hinnannousu on 2 000 euroa, Lahtinen ynnää.

70 sentin korotus riittäisi

Tuottajahinta on noussut hieman, mutta tämän päivän hintasuhteilla laskettuna Lehtimäen tila tekee tappiota 26 senttiä jokaista kasvatettua lihakiloa kohden, eikä siihen ole vielä laskettu kiinteitä kuluja kuten rakennusten poistoja tai yrittäjäpariskunnan palkkaa.

Lahtinen kertoo sikalansa tekevän tällä hetkellä tappiota 5 000 euroa viikossa ja sanoo useiden sikatilojen olevan samanlaisessa tilanteessa. Hän ennustaa sitkeimmänkin yrittäjän ryhtyvän ajamaan tuotantoa alas, jos tilanne ei muutu puolen vuoden kuluessa.

Kannattavaa tuotanto olisi, jos tuottajalle maksettava kilohinta nousisi 2,50 euroon.

– Tällä tulisi olemaan vaikutusta myös kuluttajahintoihin, Lahtinen sanoo.

Teurastamo käy hintaneuvottelut kaupan kanssa. Tätä nykyä teurastamo pahoittelee Lahtiselle, ettei voi maksaa enempää.

Saksassa sianlihan kilohinta kohosi Ukrainan sodan myötä 2 euroon. Ennen sotaa saksalainen sianliha oli edullisempaa kuin suomalainen liha, jonka tuottajahinta on tällä hetkellä 1,80 per kilo.

Kuluttajilla on tärkeä rooli

Osa tiloista on keskittynyt porsastuotantoon. Sekin ala on Jari Lahtisen mukaan ongelmissa, koska kukaan ei tahdo ottaa porsaita kasvatettavaksi, sillä rehukustannus on suurempi kuin tilityksenä saatava tulo.

Voiko kauppojen hyllyjen välissä sukkuloiva kuluttaja tehdä jotain alan hyväksi?

– Raha tuotantoketjuihin tulee kuluttajien kukkaroista. Kannattaa ainakin katsoa, että tuotteessa on Hyvää Suomesta -merkki eli kansankielellä joutsenlippu. Monissa tuotteissa on Suomen lippuja, mutta silti niissä voi olla tuontiraaka-aineita.

Joutsenlipun alla myytävissä tuotteissa saa olla yksinomaan suomalaista lihaa, maitoa, kananmunia ja kalaa.

Omavaraisuus voi joutua koetukselle

Jari Lahtinen muistuttaa asioiden olevan Suomessa toistaiseksi siinä mielessä hyvin, että maa on ruoantuotannon puolesta omavarainen. Silti maailmanluokan ruokaongelmat heijastuvat helposti Pohjolaankin.

– Ukraina on ruokkinut 600 miljoonaa ihmistä vehnällään ja nyt on vaara, että suuri osa pelloista jää siellä viljelemättä. Myös Venäjä on tuottanut paljon viljaa. Lisäksi molemmat ovat olleet todella suuria rehuntuottajia, Lahtinen sanoo.

Ukrainan viljaa on virrannut esimerkiksi Afrikan maihin.

– Ja kun sitä ei enää virtaa, onkohan edessä valtava siirtolaisaalto meillekin, Lahtinen pohtii.