PÖYTYÄ/Kyrö. Laulamisen sanotaan olevan mukavinta mahdollista liikuntaa. Se pitää keuhkot kunnossa, parantaa veren happipitoisuutta ja vähentää stressiä. Pöytyän Veteraanilaulajissa mukana oleva Juhani Lehto, 81, sanoo laulamisen tuntuvan koko kehossa. Tunnin konsertin jälkeen olo on usein väsynyt, mutta tyytyväinen.
Musiikki ja runot ovat olleet Lehdolle mieluisia nuoresta pitäen. Varusmiesaikanaan hän lauloi muutaman muun nuorukaisen kanssa, mutta työ- ja perhekiireiden myötä laulaminen jäi sittemmin vähälle.
–Saattoihan sitä auton ratissa laulella, mutta onneksi kukaan ei kuullut, Lehto virnistää.
30-vuotista taivaltaan juhlivissa Pöytyän Veteraanilaulajissa hän laskee olleensa kymmenkunta vuotta. Lehto on laulanut myös Paimion mieskuorossa sekä Korsupojissa.
Nimensä mukaisesti Pöytyän Veteraanilaulajat vaalivat sotaveteraanien muistoa ja se näkyy ohjelmistossa.
Isänmaallisissa tilaisuuksissa veteraanilaulajien vakio-ohjelmistoon kuuluu Valo Laaksosen säveltämä ja sanoittama Kunnia heille -kappale. Toinen ohjelmiston kulmakivi on Veteraanin iltahuuto.
Kotimaan asialla
Veteraanityöhön osallistunut Juhani Lehto tunnustautuu ajatusmaailmaltaan isänmaalliseksi. Nuoruudessaan hän haaveili urasta merivoimissa, mutta elon tie vei Metsäntutkimuslaitokselle, metsäopistoon, kyllästyslaitokselle, sahatöihin ja kiinteistönvälittäjäksi. Eikä tuo polku tunnu eläkeläisen näkövinkkelistä hullummalta.
Kiinteistöalalla Lehto oppi ihmistuntijaksi ja sen, että rehellinen välittäjä pärjää.
– Ei työllä rikastunut, mutta se oli mielekästä. Eläkkeellä ollessa tuntuu hassulta, kun tilille tulee vähän rahaa joka kuukausi, vaikka ei tunne tekevänsä mitään, hän tuumii.
Sekö ajaa laulamaan?
Lehto nyökkää ja sanoo haluavansa antaa isänmaan ja yhteiskunnan hyväksi oman pienen panoksensa. Hänen poikansa ovat valmistuneet isän toiveammatteihin. Heistä kaksi palvelee merivoimissa ja kolmas on valmistumassa rajavartiolaitoksen töihin.
Sävelten lisäksi kieli kiehtoo
Ympäri maata työn merkeissä kiertänyt Juhani Lehto tuumaa Suomesta löytyvän monenmoisia ihmisiä.
– Oli onni onnettomuudessa, että evakkoon joutuneet olivat iloisuuteen taipuvia karjalaisia. Sen avulla he sopeutuivat uusille seuduille, Lehto pohtii.
Ihmisluonteiden ihmettelyn lisäksi Lehto tykkää murteista. Hän muistelee pienoisella kaiholla, kuinka lapsuuden Karinaisissa käytettiin ruotsalaisperäisiä sanoja: hantuuki, nästyyki ja kyöki.
Kieli-innostus on saanut Lehdon lukemaan pohjoissaamea ja rustaamaan runoja. Miehen suosikkisanoittajia ovat Vexi Salmi, Junnu Vainio ja Reino Helismaa.
Harjoitukset kerran viikossa
Palataanpa vielä kuoroharrastukseen. Minkälaiselle ihmiselle suosittelet sitä?
–Meitä on Pöytyän Veteraanilaulajissa 12 kuorolaista. Suurin osa on yli 80-vuotiaita. Johtajanamme on kanttori Helena Heimola. Toki mukaan mahtuu uusia laulajia. Kaipa tulijalla olisi hyvä olla vähän sävelkorvaa ja aikaa käydä harjoituksissa, Lehto luettelee.
Veteraanilaulajat harjoittelevat kerran viikossa Pöytyän seurakuntatalolla. Treenit alkavat hengitysharjoituksilla, äänen avaamisella ja sitten lauletaan. Kuorolla on keikkoja muun muassa hoitolaitoksissa. Ne ovat viimein alkamassa pitkäksi venyneen koronatauon jälkeen.
Sunnuntaina 15.5. kello 10 on jumalanpalvelus Pöytyän kirkossa ja käynti sankarihaudoilla. Noin kello 11.30 on kahvitarjoilu sekä Pöytyän Veteraanilaulajien 30-vuotisjuhlakonsertti Pöytyän seurakuntatalolla. Kuoroa johtaa Helena Heimola ja konsertin juontaa Timo Kalla.