Tarvashoville myyntilupa – Kotiseutuaktiivi etsii kiinteistön pelastamisesta kiinnostuneita

0
Tarvashovi valmistui tarvasjokelaisten yhteisen voimanponnistuksen tuloksena vuonna 1968. Uimahallisiipi otettiin käyttöön 1972. Kuva: Marika Timonen.

LIETO/Tarvasjoki. Liedon tekninen lautakunta esittää maanantaina kokoontuvalle kunnanhallitukselle, että se valtuuttaisi toimitilapalvelut myymään Tarvashovin kiinteistön purkukuntoisena. Myynnistä saadut tulot käytettäisiin Tarvasjoen liikuntaedellytysten kehittämiseen.

Tarvasjoelle valmistuu uusi liikuntahalli heinäkuussa 2022, jonka jälkeen Liedon sivistystoimella ei ole tarvetta Tarvashovin liikuntasalille. Kiinteistössä olevalle kuntosalille ei ole ilmaantunut vuokralaista tai ylläpitäjää. Näiden lisäksi Tarvashovissa on elokuussa 2020 suljettu uimahalli.

Altaiden tyhjentämisen jälkeen kiinteistön käyttökulut ovat olleet noin 70 000 euroa vuodessa. Teknisen lautakunnan pöytäkirjassa todetaan, että kallistuneen energian myötä käyttökulut ovat nousemassa merkittävästi.

Korjausvelkaa riittää

Tarvashovi siirtyi Liedon kunnan omistukseen 2016. Sitä ennen kiinteistön rakennutti ja omisti Tarvashovi Oy, jonka hallituksen puheenjohtaja Esa Mustamäki kävi äskettäin tarkastelemassa rakenteita. Hänen mukaansa uima-altaat näyttävät säilyneen lähes entisenlaisessa kunnossa eikä muuallekaan ole syntynyt merkittäviä uusia vaurioita.

Tarvashovi Oy jätti Tarvashovista ostotarjouksen elokuussa 2020, mutta Liedon kunta ei tuolloin suostunut kaupantekoon. Tarjousta tehtäessä Tarvashovi Oy:ssä laskettiin, että kiinteistön säilyttäminen edellyttäisi 800 000 euron remonttia seuraavan viiden vuoden kuluessa.

Tarvashovi on todettu osin sisäilmakohteeksi. Sen lvi-järjestelmät ovat tulleet käyttöikänsä päähän.

Mustamäki ei halua kommentoida edustamansa yhtiön ostohaluja. Hänen omasta mielestään kiinteistö on pelastettavissa, jos tahtoa ja talkoohenkeä löytyy.

Mustamäkeä harmittaa, että tarvasjokelaiset ovat menettäneet uimahallin ja tulevat näillä näkymin menettämään kuntosalin sekä suuren liikunta- ja kokoontumistilan. Mustamäki toivoo kiinteistön pelastamisesta kiinnostuneiden henkilöiden ottavan häneen pikaisesti yhteyttä.

Ylläpito on kallista

Uimahalli- ja kylpyläteknisen yhdistyksen erikoisasiantuntija Jukka Maja kehottaa mahdollisia ostajakandidaatteja pohtimaan hankinnan miellekkyyttä ainakin uimahallin osalta.

Maja muistuttaa uimahallien olevan niin suuria energia- ja vesisyöppöjä, että tuskin kukaan pystyy harjoittamaan niiden turvin kannattavaa liiketoimintaa.

– Siksi hallien ylläpitäjät ovat kuntia, jotka haluavat tarjota verovarojen turvin asukkailleen terveellistä liikuntaa, Maja selittää.

Hallien energiatehokkuutta on mahdollista parantaa aurinkokeräimillä ja muilla teknisillä ratkaisuilla, mutta ne ovat yleensä satojen tuhansien eurojen investointeja.

Maja arvioi, että tavanomaisen uimahallin pääsylipun pitäisi maksaa noin 17–20 euroa, jotta halli pysyisi pystyssä.

– Tarkka hinta riippuu toki hallin koosta ja kävijämääristä, hän lisää.

Lähes samalla hinnalla pääsee kylpylöihinkin. Niidenkin allasosastot ovat Majan mukaan monesti tappiollisia, mutta hotelli- ja ravintolatoiminnan avulla kokonaisuus saadaan kannattavaksi.