Jättipalsami tuhoaa Aurajoen reunamia

0
Luontoneuvoja Ville Autio puuhastelee jo toista kesää jättipalsamin tuhotöissä. –Tätä on tässä vaiheessa kasvukautta helppo tuhota. Repäisee vaan juurineen maasta, taittaa ja heittää pois. Kuva: Tuomas Honkasalo

AURA. Vieraslajeista on puhuttu viime vuosina runsaasti, ja niiden vaikutuksiin on herätty nyt toden teolla. Lupiinit syrjäyttävät alkuperäiskasveja, muuttavat maaperää eivätkä ole edes pörriäisystävällisiä. Jättiputket ovat myrkyllisiä ja aiheuttavat oireita. Tähän listaan sopii hyvin myös jättipalsami, joka on edellisten tapaan näyttävä kasvi kukkiessaan, mutta haitallinen suomalaiselle luonnolle.

Jättipalsamikin on karannut luontoon ihmisten puutarhoista.

–Jättipalsami on periaatteessa aika harmiton kasvi, sillä se ei muuta maaperää eikä ole myrkyllinen, mutta se on valtavan kova leviämään. Se syrjäyttää helposti elintilaa kotoperäisiltä kasveilta, joita täällä pitäisi kasvaa, kertoi Aurajokisäätiön luontoneuvoja Ville Autio Auran Kuuskosken rantamilla.

–Jättipalsamilla on tosi olemattomat juuret, mikä on myös ongelma. Kun jättipalsami valtaa rantapenkkoja, niin se ei sido juurillaan maata, mikä aiheuttaa rannoilla eroosiota ja voi edesauttaa myös rehevöitymistä, kun maa-ainesta kulkeutuu enemmän jokeen, Aurajokisäätiön toiminnanjohtaja Sinikka Paulin jatkoi haittalistaa.

Jättipalsami voi kasvaa jopa kolmimetriseksi, mutta kukkii myös kymmenensenttisenä. Tärkeää olisi saada tuhottua myös pienet ja yksittäiset kasvustot. Kuva: Tuomas Honkasalo

Auran Aurinkoviikkojen ohjelmaan kuului keskiviikkona jättipalsamin kitkemistalkoot Kuuskoskella, mutta paikalle saapui loppujen lopuksi vain yksi talkoolainen. Reetta Häkkinen saapui paikalle suoraan töistä, pisti kumisaappaat jalkaan ja työhanskat käteen.

–Viime kesänä katsottiin näitä kasvustoja ja siskoni ilmoittikin näistä. Aurajoki on itselleni tärkeä, sillä olen uinut paljon joessa lapsuudessani, Häkkinen kertoi.

Kitkemisen lomassa keskusteltiin jättipalsamin leviämisominaisuuksista.

–Jättipalsami saattaa tuottaa kukinnan seurauksena 4000 siementä ja pystyy viskaamaan ne jopa seitsemän metrin päähän. Sen siemenpankki on hyvin lyhytikäinen eli siemenet eivät säily maassa kuin pari vuotta. Siksi jättipalsamia pystyy tuhoamaan aika hyvin myös niittämällä. Isommat esiintymät yleensä niitetäänkin, mutta niiton joutuu tekemään kaksi tai kolmekin kertaa kesässä, jottei kasvi pääse kukkimaan ja siementämään, Autio valisti ja nappasi taas yhden palsamin käteensä juurineen.

–Tämähän lähtee tosi helposti maasta irti, Häkkinen innostui ja repi palsamia maasta reippaaseen tahtiin.

–Tätä onkin helppo tuhota: sen kun vetää kasvin juurineen maasta, taittaa ja viskaa takaisin maahan. Se nahistuu hetkessä ja kuivuu kuoliaaksi, Paulin ohjeisti.

–Joskus on kerätty kasveja, jotka ovat jo ehtineet kukkia, mutta se on aika tarkkaa hommaa ja kasvit viedään sitten poltettavaksi, etteivät siemenet pääsisi luontoon, Autio kertoi.

Paulin halusi herätellä ihmisiä näkemään vieraslajityön tärkeyttä.

–Ehkä jotkut ajattelevat, että antaa nyt vaan niiden kukkia, mutta näillä on oikeasti vaikutusta ekosysteemiin ja sen muuttumiseen huonompaan suuntaan. Haluaisinkin haastaa ihmisiä tunnistamaan näitä vieraslajeja sekä kertomaan havaintoja niistä. Jättipalsamihavaintoja voi lähettää meille ihan sähköpostilla tai puhelimella. Sitä voi näiden ohjeiden mukaan myös helposti itse nyppiä pois luonnosta ja tällaiset itsenäiset talkoot ovatkin tosi tärkeä osa Aurajoen suojelutyötä.
Tuomas Honkasalo

Vieraskasveista voi ilmoittaa osoitteeseen vieraskasvit@aurajoki.net