ORIPÄÄ. Liljoja, alppiruusu, pioneja, iiris, orvokeita, pelargonioita, ruusuja, kuunlilja… Oripääläinen Helinä Raitanen on kasvattanut rivitaloasuntonsa takapihalle kukkivan kesäparatiisin, jota moni on käynyt ihailemassa.
–Kukkaset ovat minulle sydämenasia. Haluan niitä hoitaa ja ihastella, kun olen ne saanut kukkimaan. Ja niitä on ihana näyttää muillekin, hän sanoo ja kertoo jo talvella mielessään kukittavansa kukkapenkkinsä.
Kukkien kasvattaminen ja hoitaminen on ollut Raitaselle koko elämän mittainen harrastus, joka alkoi äidin kannustuksesta.
–Lapsesta asti olen touhunnut luonnon ja kukkien kanssa. Vanhempani olivat luonnonystäviä ja äiti aina sanoi, että teepä nyt taas kukkapenkki. Siitä tuli jokavuotinen harrastus, joka vuosien mittaan lisääntyi.
Kun Raitanen asui omakotitalossa, kallioisen pihan jokainen kolo kukki. Viimeiset 18 vuotta hän on asunut rivitalossa, jossa ei ole harrastuksestaan malttanut luopua. Äidin perintönä pihalla kukkii aina pelargonioita. Pelargonia oli äidin lempikukka, mutta Raitasen oma suosikki on alppiruusu.
PELARGONIOIDEN talvehdittamiseen rivitaloasunnossa ei ole tilaa, joten alppiruusu ja muut monivuotiset kukat saavat rinnalleen joka vuosi uudet kaupasta ostetut kesäkukat. Kukkapenkissä kukkii pitkin kesää, sillä Raitanen on valinnut eri aikaa kukkivia kukkia. Veden lisäksi kukat saavat säännöllisesti myös lannoitteita.
–En ihan noudata ohjeita, vaan annan lannoitteita kaksi kertaa viikossa, Raitanen paljastaa.
Tuholaisia hän torjuu pääasiassa toluvesisuihkeella.
–Mäntysuopakin on hyvä, mutta käytön toluvettä, koska käytän Tolua muutenkin.
Tänä vuonna tuholaisista ei Raitasen mukaan ole ollut kiusaa. Kuivuus ja kuumuus sen sijaan ovat koettelevat, vaikka kukkia ahkerasti olisi kastellutkin. Kukinta-aika aikaistui ja lyhentyi. Mutta aina jokin kukka myös yllättää iloisesti. Tänä vuonna Raitanen on saanut epäilyksistään huolimatta hortensian talvehtimaan kukkapenkissä ja vaikeasti kasvatettavaksi tiedetyn atsalealajikkeen säilymään vehreänä.
Kukat voivat yllättää myös muulla tavalla. Raitasella on juhannusruusu, joka on ryhtynyt tekemään valkoisen sijaan vaaleanpunaisia kukkia. Hän epäilee alun perin valkoisen juhannusruusun jalostuneen vaaleanpunaiseksi kasvaessaan toisen lajikkeen, liilan punaisen ruusun kyljessä.
KUKKIEN hoitaminen on jokapäiväistä työtä, jotta ne saa säilymään. Raitaselle puutarhassa puuhastelu on kuitenkin mielekästä ajankulua. Ikää hänelle on karttunut kohta 85 vuotta, mutta kukkien parissa mieli on pysynyt virkeänä ja askel kepeänä.
–Ikää kun alkaa karttua, ei parane neljän seinän sisälle itseänsä jättää, Raitanen toteaa ja toivoo, että puutarhassa saatu hyötyliikunta pitäisi toimintakykyä yllä mahdollisimman pitkään.
Hän uskoo kukkien parantavaan voimaan.
–Kukat antavat uutta virikettä jatkaa elämää eikä kipuja ehdi miettiä niin paljon kuin jos istuisi sisällä ja kuuntelisi kaikkia kolotuksia. Periksi ei pidä antaa, vaan täytyy suunnitella elämäänsä eteenpäin, Raitanen tuumailee ja kertoo keksineensä nyt myös hyötykasvit.
Raitasella on aiempina vuosina ollut kesäperunaa, mutta nyt hän lavaviljelee muun muassa perunaa, tilliä ja salaattia. Tomaattikin kasvaa omassa ruukussaan.
Ajatus lavaviljelystä syntyi koronan aikana, kun Raitasen mukaan ei oikein tiennyt, mitä olisi tehnyt, eikä toisaalta ollut innostustakaan. Nyt innostusta riittää ja mielihyvääkin lavaviljelystä on jo tullut.
–Olen omavarainen, Raitanen naurahtaa ja kertoo jo suunnittelevansa ensi kesäksi isompaa lavaa perunoille.