Suulla maalannut Anja Hämäläinen-Numminen näki kauneutta kaikissa vuodenajoissa

KOSKI. Yrjö Liipolan taidemuseon heinäkuun näyttelyssä muistellaan suulla maalannutta Anja Hämäläinen-Nummista. Noin 60 teoksen näyttelyn vähintäänkin tuplaa kansioihin kootut, koskelaissyntyisen taiteilijan töistä tehdyt painotuotteet. Kunnioitusta herättävä kokoelma on hämmentävän laaja. Näyttely on myös osoitus ihmisen sitkeydestä sekä Hämäläinen-Nummisen kyvystä nähdä ympärillään kauneutta jokaisena vuodenaikana. Vaikka elämä taiteilijaa koettelikin, hän ei missään vaiheessa katkeroitunut.

–Anja oli aina todella positiivinen, vaikka vamman kanssa eläminen oli kuluttavaa ja rankkaa, Satu Vuorinen kertoo tädistään ja kummitädistään.

Polion vammauttama Hämäläinen-Numminen oli Vuorisen mukaan tuotteliain 1960–1990-luvuilla. Suulla maalaaminen oli kivuliasta ja viimeisinä vuosina jopa tuskaista, Hämäläinen-Numminen maalasi kuitenkin hyvinkin tarkkaan ja yksityiskohtaisesti.

–Anja teki öljyvärimaalauksia ja akvarelleja, sillä hän maalasi rauhallisesti eikä maali saanut kuivua liian nopeasti, Vuorinen kertoo.

Hämäläinen-Numminen maalasi pääasiassa luontoaiheita, maisemia ja mielenmaisemia. Myös joulu oli taiteilijalle tärkeä aihe. Monissa teoksissa on hänelle rakkaita maisemia Koskelta. Päästyään kansainvälisen Suulla ja jalalla maalaavien taiteilijoiden yhdistyksen jäseneksi Hämäläinen-Numminen sai teoksiaan esille painotuotteina ympäri maailman. Muun muassa maalaus Kosken kappelista päätyi norjalaisiin joulukortteihin.

–Yhdistykseen pääsy ei ollut hyväntekeväisyyttä, vaan yhdistyksellä on tarkka jurytys, Vuorinen sanoo.

TAITEEN löytäminen ja taidepiireihin pääsy teki Hämäläinen-Nummisen elämästä vammasta huolimatta rikasta. Koskella hän osallistui aikalaistensa aktiiviseen taidepiiriin ja Suulla ja jalalla maalaavien taitelijoiden yhdistyksen jäsenenä hän matkusti ympäri maailmaa taidekonferensseissa, kohtasi erimaalaisia taiteilijoita ja nautti arvostusta.

–Anja aisti kaiken taiteen kautta, Vuorinen sanoo ja kertoo Hämäläinen-Nummisen tehneen itse kaiken, minkä pystyi.

Esimerkiksi kukat Hämäläinen-Numminen kasteli pillillä kukkien viereen kannetusta kastelukannusta. Elämänhalu ja positiivinen asenne näkyy myös hänen töissään, joita sukulaiset ovat keränneet Yrjö Liipolan taidemuseoon esille. Taiteilijan töitä on nähty monissa yhteisnäyttelyissä, mutta näin laajasti niitä ei Vuorisen mukaan ole ennen koottu yhteen. Näytillä on töitä uran alkuajoilta alkaen.

Hämäläinen-Nummisen tuotannon laajuudesta kertoo muun muassa se, että osa hänen töistään on jäänyt yhdistyksen haltuun, ja silti esille on saatu varsin kattava kokoelma. Taiteilijan viimeiseksi työksi jäi vuonna 2012 maalattu Aurinko laskee -akryylimaalaus, jonka työstäminen oli Vuorisen mukaan jo todella hidasta.

–Tämä on minun auringonlaskuni, Vuorinen kertoo taiteilijan todenneen.

Anja Hämäläinen-Nummisen muistonäyttely Yrjö Liipolan taidemuseossa 7.8. asti.

Anja Hämäläinen–Numminen

Kotoisin Koskelta, 1980-luvun lopulla muutti Saloon.

Sairastui vuonna 1954 polioon. Poliovirus halvaannutti kädet ja käsivarret.

Opetteli maalaamaan suulla ja eteni kansainvälisen Suulla ja jalalla maalaavien taiteilijoiden yhdistyksen (VDMFK) stipendiaatiksi.

Vuonna 1981 sai yhdistyksen täysjäsenyyden, joka mahdollisti taloudellisesti itsenäisen elämän. Suomessa yhdistyksen toiminnasta vastaa SJK Kustannus Oy.

Hämäläinen-Nummisen maalauksia on nähty useissa näyttelyissä niin Suomessa kuin ulkomailla ja hänen teoksiaan on julkaistu kaikissa maanosissa taidekalenterien ja korttien muodossa.