KOSKI. Kosken kunnanhallitus merkitsi heinäkuun kokouksessa tiedokseen tuulivoiman minimietäisyyksistä tehdyn kuntalaisaloitteen. Jouko Sinkko kiteyttää laatimansa aloitteen keskeiseksi viestiksi sen, ettei tuulivoimaa tule rakentaa kahta kilometriä lähemmäs asuin- tai loma-asuntoja ja kaikille koskelaisille on turvattava terveellinen, turvallinen ja viihtyisä asuinympäristö. Tästä voidaan aloitteen mukaan poiketa, jos kiinteistön omistaja sen sallii.
Aloitteeseen tuli 44 allekirjoitusta pääasiassa Verhonkulman ja Sorvaston alueilta.
Yksi allekirjoittajista on entisellä Verhon koululla asuva Tapani Rantanen. Hänen kotoaan on 2,2 kilometriä lähimpään Marttilan puolella pyörivään Verhonkulman tuulivoimalaan.
Ympäristöystävällisiä valintoja kannattava ja Vihreää liittoa kuntapolitiikassa edustava Rantanen pitää hyvänä lähtökohtana sitä, että tuuli kyetään muuntamaan sähköksi. Silti hän kannustaa niin asukkaita kuin viranhaltijoitakin tarkastelemaan mahdollisia Auranmaan tuulivoimahankkeita huolella ja huomioimaan tähän mennessä kertyneet kokemukset.
– En halua profiloitua tuulivoiman vastustajaksi ja mielestäni nykyiset voimalat saavat pyöriä. Verhonkulmalle piti tulla enemmänkin myllyjä, lähimmät noin kilometrin päähän meistä. Se tuntuu nyt aivan liian lyhyeltä etäisyydeltä. Itse uskon, että kolme kilometriä olisi sopiva minimietäisyys tuulivoimalan ja asutuksen välille, Rantanen pohtii.
Tuuli kantaa äänen
Merkittävimmäksi tuulipuiston haittatekijäksi Tapani Rantanen nostaa voimaloista kuuluvan äänen. Paikallaan kaartelevaa lentokonetta muistuttava ääni kantautuu häiritsevästi Rantasen pihaan, kun tuuli käy voimaloiden suunnalta. Vehreään aikaan se tuntuu vaimeammalta ja talvella taas voimakkaammalta.
– Ennen tuulimyllyjen valmistumista tehdyssä arviossa todettiin, ettei meluhaitta ylety tontillemme. Todellisuus on toinen, Rantanen kertoo.
Äänihaittaa on hänen mukaansa vaikea osoittaa kotikonstein, sillä hurahtelua tai huminaa ei pysty tallentamaan vaikkapa kännykällä. Sitäkin on vaikea kartoittaa, mistä kaikkialta ääni kimpoilee ja kuinka laajalle sektorille se kulloinkin kuuluu.
– Ääni tuntuu aika valtavalta, etenkin jos on kuvitellut muuttaneensa maaseudun rauhaan. Äänen kuuluessa ei ole kiva istuskella esimerkiksi paljussa, Rantanen sanoo.
Verhonkulman myllyt ovat pyörineet syksystä 2020, eikä Verhon entisen koulun kulmilla ole ollut sen jälkeen muuttoliikettä. Rantanen kertoo silti miettineensä, miten tuulipuisto vaikuttaa kiinteistöjen arvoihin.
Hintalappu hiljaisuudelle
Maaseudun rauhalle ei ole ainakaan Koskella määritelty hintalappua, mutta Tapani Rantasen mielestä niin olisi hyvä tehdä.
Hän sanoo tämän tarkoittavan sitä, että tuulivoimaloiden vaikutusalueelle joutuvien tulisi valvoa etuaan vaikka yhteisen lakimiehen välityksellä. Lakimies huolehtisi asukkaille tasapuoliset korvaukset voimaloiden aiheuttamista rasitteista.
Tärkeäkä asia on myös urakoitsijoiden ja operaattorien tavoitettavuus.
– Alku sujui Verhonkulman tuulipuiston osalta hyvin, mutta sitten puiston urakoitsijat vaihtuivat useaan otteeseen ja heitä oli vaikea saada kiinni. Viimeksi puhelu ohjautui Ruotsiin, eikä sieltä vastannut ketään, Rantanen harmittelee.
Tämä on hänestä nurinkurista, koska lähiseudun asukkaille luvattiin, että heitä tultaisiin kuuntelemaan.
Auranmaan Viikkolehti soitti perjantaina Verhonkulman tuulipuistoa hoitavan OX2:n verkkosivulla olevaan puhelinnumeroon, josta vastasi tuotantopäällikkö Matti Palosaari. Hänen mukaansa numeroon pyritään aina vastaamaan.