En ole mielestäni kovinkaan pahasti kateuden syntiin taipuvainen ihminen, mutta suomenruotsalaisia myönnän kadehtineeni jo pitkään. Siinä missä tavallinen suomea äidinkielenään puhuva talliainen ainakin täällä Varsinais-Suomessa murehtii Venäjän sotaa, ilmastonmuutosta, hyperinflaatiota, energiakriisiä ja Italian hajoavia hallituksia, suomenruotsalainen kokoontuu hyvien kavereiden kesken vähän praataamaan, laulamaan ehkä muutaman snapsiveisun ja luo rauhallisen katseen ulapalle.
Suomenruotsalaiset elävät pidempään, terveempinä ja onnellisempina. Se on todistettu monissa tutkimuksissa, mutta syytä ei oikein ole löytynyt. Yhdeksi syyksi on epäilty vahvaa yhteisöllisyyttä. Kun porukkaa on vähän, sen jäsenten on pidettävä huolta toisistaan. Kielestä suomenruotsalaisten hyvinvointi tuskin johtuu. Suomen kieli on ainakin allekirjoittaneen mielestä monin verroin kauniimpi kuin ruotsi, vaikka oma hauska rytminsä ruotsin kielessäkin on. Javisst.
Leikimme mökkilomalla turistia oikein kunnolla eli kävimme ihmettelemässä nähtävyyksiä ja mutustelimme pizzoja terassilla. Västanfjärdissä havahduin siihen, että ruotsin kieli todellakin on elävä toinen kotimainen, kun poikkesimme paikallisessa monitoimikaupassa ostamassa jätskit. Kaupan edessä kännyköitään räplänneet nuoret puhuivat keskenään ruotsia ja kaupan kassalla ollut kohtelias nuori toivotti hyvät päivänjatkot hyvin murteellisella suomella, kun varmaan näki naamastakin, että sisämaastahan nuo ovat. Ei meillä siis turhaan ole ruotsinkielisiä televisio-ohjelmia, ruotsinkielisiä opasteita ja niin edelleen. Suomi on todella kaksikielinen maa, vähintään.
Vaan ei mitään niin sympaattista, ettei jotain huonoakin. Mukavan mökin rannan valtasivat lähes päivittäin valkoposkihanhet, joiden jätökset tietysti olivat koiran suurinta herkkua. Tulin taas ajatelleeksi, että minkähän takia EU:n pitää työntää nokkansa asioihin, joista se ei mitään ymmärrä ja joista päättäminen todellakin pitäisi tehdä paikallisesti. Valkoposkihanhien määrää ja niiden aiheuttamaa haittaa ihmetellessä on hyvin vaikea ymmärtää, miksi kyseinen lintu on rauhoitettu. Paremmin paikallaan se olisi padassa hyvinkin rauhallisesti poristessaan. Kuuluu siis samaan sukuun kuin merimetsot, joiden jostain syystä halutaan nostavan suomalaisten kolestroliarvoja tekemällä ammattikalastuksen lähes mahdottomaksi.
päätoimittaja
Asko Virtanen
asko.virtanen@avl.fi