PÖYTYÄ/Kyrö. Kyrön sahan toiminta ajettiin alas suunnitelmien mukaisesti kesän kuluessa. Viimeinen tukki sahattiin heinä-elokuun vaihteessa. Kyrön sahan palveluksessa oli suoraan 73 henkeä, joista 18 siirtyi töihin Raumalle perustettuun uuteen suursahaan ja muutamia Metsä Fibren muihin yksiköihin.
–Lähtökohta muutosneuvotteluissa oli, että kaikille tarjotaan työtä yhtiön muista yksiköistä, mutta on ymmärrettävää, että ihmisillä on seudulla kiinnikkeitä, jotka estävät muuttamisen, sanoo Metsä Fibren toimitusjohtaja Ismo Nousiainen .
Aliurakoitsijat mukaan luettuna sahalla työskenteli noin 90 henkeä, joista kolmisenkymmentä oli pöytyäläisiä, suurin osa lopuistakin oli kotoisin lähiseudulta.
Osalla tuotantoketjun urakoitsijoista työt luonnollisesti jatkuvat. Puuta kaadetaan lähiseuduilta edelleen, mutta nyt rekkojen nokat suuntaavat Kyrön sijasta Raumalle.
20 hehtaarin tontti on Metsä Fibren oma. Parhaillaan yhtiössä mietitään sen tulevaisuutta.
–Seuraavan vuoden kuluessa kartoitetaan, mitä rakennuksia tontille jää ja mitkä puretaan. Tontille jäänee lähinnä varastotiloja, Nousiainen sanoo.
Kyrön saha ehti toimia reilut 150 vuotta. Kauppias Alftan perusti Kyröön sahan vuonna 1874 eli samana vuonna kun kylän läpi oli rakennettu myös rautatie. Metsäliiton Teollisuus Oy osti sahan vuonna 1985, pari vuotta myöhemmin nimi muutettiin Metsä-Serlan Kyrön sahaksi.
Vuonna 2016 omistajaksi tuli Metsä Fibre Metsä Gropin sisäisten järjestelyjen jälkeen.
Lakkautetun sahan tuotantokapasiteetti oli noin 230 000 kuutiometriä ja se käytti vuosittain 450 000 kuutiometriä puuta. Uuden Raumalle rakennetun sahan kapasiteetti on 750 000 kuutiota ja puunkäyttö 1,5 miljoonaa kuutiota.
Surulliseksi saa
Pöytyän kunnanjohtaja Mika Joki myöntää, että hiljaisen sahan näkeminen saa surulliseksi.
–Onhan se surullinen näky, kun itselläkin on siitä muistikuvia melkein viideltäkymmeneltä vuodelta. Positiivista on tietysti se, että toiminnot säilyvät Suomessa. Yhteiskunnan on sopeuduttava muutoksiin, joita maailmassa tapahtuu, Joki sanoo.
Hän muistuttaa, että sahan hiljeneminen on osa laajempaa muutosta, missä suuret toimijat siirtyvät lähemmäs kaupunkiseutuja. Edellisen kerran tämä nähtiin Aurassa, kun Aurajoki Oy muutti Lietoon.
–Työvoiman saatavuus on olennaista yritysten kasvulle ja moni yritys kokee sen maaseudulla ongelmaksi. Varsinais-Suomen liitosta on todennäköisesti tulossa hankerahaa, jonka avulla pohditaan keinoja työvoiman saatavuusongelmaan. Yhtälö ei kuitenkaan ole helppo, Joki muistuttaa.
Kasvua tarvitaan
Joella on kokemusta suuren toimijan loppumisesta kymmenen vuoden takaa. Joki oli kunnanjohtajana Aurassa, kun Leafin makeistehdas lopetti siellä toimintansa.
–Nyt työllisyystilanne on onneksi paljon parempi. Kyrön taajamassa sahan lopettaminen todennäköisesti näkyy kuitenkin enemmän kuin mitä Leafin loppuminen aikoinaan näkyi Auran taajamassa. Sahan loppuminen vähentää yleistä toimeliaisuutta ja palveluiden kysyntää, Joki sanoo.
Kunnalla ei juuri ole roolia sahalta irtisanottujen työllistämisessä, se on TE- toimiston vastuulla. Elinkeinopolitiikan keinoin kunnalla on kuitenkin mahdollisuus edesauttaa työllisyyttä.
–Yritystontteja Pöytyällä on ihan hyvin. On tärkeää tukea olemassa olevaa yrityskenttää kasvamaan, sillä uusia työpaikkoja tarvitaan korvaamaan menetettyjä. Vippaskonsteja ei kuitenkaan ole, elinkeinopolitiikka vaatii kovaa jalkatyötä, Joki miettii.