PÖYTYÄ / Yläne. Esa Tervo on laajentanut vaimonsa Kirsi Tervon kanssa viinitarhaa Yläneen Rannanmäen Liisilässä tekemällä uuden lohkon ja istuttamalla siihen 80–90 tainta.
Toissaviikolla lohkolle valmistui etelänpuoleinen riista-aita. Tervot ostivat sen hirret Auran eläköityneeltä kirkkoherralta Mauri Wahlroosilta. Esa Tervo laskeskelee hirsien saaneen alkunsa Venäjän vallan aikaan, mikä on viininviljelyn kannalta mielenkiintoinen sattuma. Tsaarin hovissa kun kerrotaan nautitun suomalaisista rypäleistä valmistettua viintä.
Pääosa uuden lohkon taimista on PIWI-lajikkeita. Lyhenne tulee saksan kielen sanoista Pilzwiderstandsfähige Rebsorten eli taudinkestävät rypälelajikkeet. Sveitsiläinen rypälegenetiikan tutkija ja viinintekijä Valentin Blattner on kehittänyt ne risteyttämällä eurooppalaisia lajikkeita vastustuskykyisempiin amerikkalaisiin lajikkeisiin. PIWI:t tarvitsevat 80–90 prosenttia vähemmän kasvinsuojeluaineita kuin useimmat perinteiset lajikkeet.
Tervoa jännittää, miten ”Blattnerin köynnökset” pärjäävät Suomessa.
– En odota kovin paljon, koska ne vaativat vähän pidemmän kasvukauden kuin pystymme tarjoamaan, hän sanoo.
Onnistuminen olisi varmempaa, jos kasvatus tapahtuisi osan aikaa tunneleissa, mutta Tervo haluaa kokeilla lajikkeiden pärjäämistä taivasalla, tutkia rypäleiden kypsymisajankohtaa ja tuottaa lisäysmateriaalia.
Liisilässä on yhteensä viitisensataa viiniköynnöstä ja seitsemisenkymmentä lajiketta. Avomaalohkojen lisäksi Tervolla on pienet kasvihuoneet sekä Yläneellä että kotona Liedossa. Niissä varttuu muutama sata siementaimea. Talvesta selviävät lajikkeet siirtyvät kasvihuoneista ensi keväänä peltoviljelyyn ja sitä seuraavan talven ne viettävät ulkosalla. Tervo arvelee, että 300 kokeiltavasta taimesta 10–20 tulee pärjäämään Suomen oloissa.
Pakkanen ei ole ongelma
Suomen koleus ei ole viininviljelyn kannalta merkittävä ongelma, koska tietyt lajikkeet kestävät 25–45 astetta pakkasta, mutta köynnösten pakkasenkestävyyskin kiinnostaa Tervoa.
Viime marraskuussa elohopea laski -20 tuntumaan, kun kasvit eivät vielä olleet valmistautuneet kylmään. Moinen kertarykäisy toi yllätyksiä puoleen jos toiseen. Amerikkalaisten ultra hardy -lajikkeiden pitäisi kestää kovia pakkasia, mutta osa niistä kärsi pahasti. Positiivisia yllätyksiä tuottivat amerikkalaisen Concordin ja italialainen Fragola Noirin taimet, jotka selvisivät ilman talvivaurioita.
Tervo on saanut kunnian nimetä erään Kanadassa jalostetun lajikkeen vaimonsa Kirsi Marian toisen nimen mukaan St. Marie Precoceksi. Se on lupaavimpia lajikkeita suomalaiseen viininviljelyyn ja suomalaisten lajikkeiden jalostukseen.
– Äärimmäisen kylmänkestävä, sopeutuu mitä erilaisimpiin paikkoihin, on hyvin aikainen ja lisäksi sillä on lyhyt kasvukausi. Sen rypäleet kypsyvät elo–syyskuun vaihteessa, Tervo kuvailee.
Jännittävän lisämausteen viininviljelyyn tuovat kesien valoisat yöt, joista hyötyvät valo-orientoituneet lajikkeet. Siltikään rypäleisiin ei välttämättä kerry Suomen oloissa yhtä paljon sokeria kuin lämpimämmissä maissa, mutta sen sijaan suomalaisista rypäleistä tulee mansikoiden tapaan aromikkaita.
Lainsäädäntö haraa vastaan
Voiko viininviljelystä tulla Suomessa taloudellisesti kannattavaa?
Esa Tervon mukaan se on täysin mahdollista. Viljelyä suunniteltaessa tulee muistaa, että työn osuus on kustannuseristä suurin. Jotta hehtaarikaupalla tehdyistä istutuksista voi saada tuottoisan sadon, tarvitaan myös varma lajike. Yhdysvaltojen koillis- ja pohjoisosissa sekä Kanadassa viininviljely on jo miljardibisnes, eikä se ole Suomessakaan ilmastosta kiinni.
Edessä on kuitenkin yksi iso mutta. Jotta viininviljely olisi tilojen näkökulmasta kiinnostava vaihtoehto, Suomen alkoholilakia pitäisi Tervon mielestä muuttaa siten, että se sallisi myytäväksi tarkoitetun tilaviinin valmistuksen rypäleistä.
Siten Suomeenkin voisi syntyä uusia viinitiloja, mikä saattaisi piristää maatilamatkailua. Viiniä voi nytkin valmistaa rypäleistä, mutta myynnin tulee tapahtua joko Alkon tai ravintoloiden kautta ja tuote tulee nimetä rypäleistä käymisteitse valmistetuksi miedoksi alkoholijuomaksi.
Viinejä koskeva lainsäädäntö vaikuttaa Tervon mielestä ainakin toistaiseksi niin konstikkaalta, ettei hän tohdi vielä unelmoida Rannanmäen Liisilän muuttamisesta viinimatkailutilaksi.
Hyvä tietää!
Parhaita paikkoja viininviljelyyn ovat harjujen etelärinteet.
Maaperän ei tule olla liian rikas.
Vain nuoria köynnöksiä tarvitsee kastella.
Ensimmäiset pari vuotta köynnösten annetaan kasvattaa juuria.
Tämän jälkeen köynnöksiä ryhdytään leikkaamaan muotoon.
Maaliskuussa tehtävissä talvileikkauksissa poistetaan 90 prosenttia vuosikasvusta.
Satoisimmillaan köynnökset ovat 20 vuoden iässä.
Köynnökset voivat elää 150-vuotiaiksi.
